Uutuusrohdoskasvit sekä tyrni ja marja-aronia terveyden edistäjinä
Kivijärvi, Pirjo (toim.); Galambosi, Bertalan (toim.) (2007)
Kivijärvi, Pirjo (toim.)
Galambosi, Bertalan (toim.)
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
105
Sivut
96 s
MTT MTT MTT
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-117-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-117-4
Tiivistelmä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Mikkelin toimipisteen luotsaamassa hankkeessa Kaakkois-Suomen yrttijalostuksen kehittäminen paneuduttiin vuosina 2005-2006 vuorenkilven, tummarusokin, rohtomesikän, rohtosarviapilan ja sinimailasen viljelymahdollisuuksien selvittämiseen avomaaoloissa ja näistä saatavan sadon hyödyntämiseen rohdostuotteiden raaka-aineena. Myös tyrnin ja marja-aronian terveysvaikutteisia komponentteja tutkittiin ja kehitettiin marjojen uusia käyttömahdollisuuksia elintarvikkeiden raaka-aineena. Peltoviljelykokein tutkittiin Mikkelin seudulta kerättyjen eri vuorenkilpikantojen lehtisadon määrää ja kantojen arbutiinipitoisuutta sekä kehiteltiin lajin peltoviljelymenetelmää. Tuotantomittakaavaisen kasvuston perustaminen onnistuu parhaiten emokasvustosta nostettujen juuripalojen tiheäistutuksella, 10-15 juurenpalaa/metri. Kantojen tuore lehtisato oli 580-1570 g/m kannasta riippuen. Arbutiinipitoisuus vaihteli välillä 5-13 %. Peltokokeiden jälkeen parhaat kannat luovutettiin erikoiskasviviljelijöille. Hankeen aikana kehitettiin myös vuorenkilven ja ruusujuuren tuotantomittakaavainen uuttomenetelmä kuivauutteen valmistukseen. Tummarusokin kasvuston perustaminen taimista on varmaa, ja kahden korjuukerran menetelmässä tuoresato oli 2,5-4,0 kg/m². Sadonkorjuu onnistui koneellisesti hyvin. Siementen suorakylvö epäonnistui, koska siemenissä olevien koukkujen vuoksi siemen ei juossut tasaisesti kylvölaitteessa, ja kylvös jäi epätasaiseksi. Peltoviljelykokeissa tutkittiin verenohennuskasvien (rohtomesikkä, rohtosarviapila ja sinimailanen) satopotentiaalia ja lehtisadon laatua. Yksivuotisten pukinsarviapilan kuiva lehtisato oli keskimäärin 7-10 kg/aari ja rohtomesikän 30 kg/aari. Sinimailasen kuiva lehtisato oli kylvövuonna 35-45 kg/aari ja toisena vuonna 60-75 kg/aari. Kirjallisuusselvitysten mukaan tyrnin marjat, lehdet ja jopa puumainen rungon kuoriosa sisältävät paljon erilaisia bioaktiivisia aineita ja vitamiineja. Tyrnimarjojen biologisesti aktiivisten aineiden pitoisuuden vaihtelu riippuu mm. lajikkeesta, kasvupaikasta ja marjan kypsyysasteesta. Tyrnin tuotteista misessa lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa tuotteen rakenteeseen, makuun ja ulkonäköön. Tässä hankkeessa tuotteisiin kokeilluista lajikkeista Pertsik ja Botanitseskaja sopivat hyvin tyrnikastikkeeseen, -hyytelöön ja kompottiin. Marja-aronian fenoliyhdistefraktioiden eristämiseksi kehitettiin kromatografinen menetelmä, joka skaalattiin Pilot-mittakaavaan. Fenoliyhdisteiden säilyvyyttä tutkittiin marjojen jatkojalostusprosesseissa. Hilloamisessa marjojen sisältämät fenoliyhdisteet säilyvät melko hyvin. Mehun valmistuksessa puristusjätteisiin jäi lähes 80 % fenoliyhdisteistä entsyymikäsittelyistä huolimatta. Marjojen uunikuivauksessa pastörointi paransi fenoliyhdisteiden pysyvyyttä murskatuissa marjoissa. Mehulla ja aroniasta eristetyillä polyfenolifraktioilla havaittiin ACE:n estoa in vitro kokeissa. Rotilla tehdyt in vivo -kokeet vahvistivat verenpainetta alentavan vaikutuksen.