Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Neglected and underutilized crop species (NUS) and agroecology in West Africa
    El Bilali, Hamid; Calabrese, Generosa J.; Rokka, Susanna; Tietiambou, Fanta Reine Sheirita; Dan Guimbo, Iro; Dambo, Lawali; Nanema, Jacques; Acasto, Filippo; Veronelli, Andrea
    Agrofor : 1 (University of East Sarajevo, 2026)
    There is a widespread agreement that West African food systems need to be transformed. Neglected and underutilised crop species (NUCS/NUS) and agroecology can play a vital role in making these systems more sustainable and resilient. Therefore, this systematic review analyses the multifaceted and multidimensional relationships between NUS and agroecology as well as the potential contribution of NUS to agroecological transition in West Africa. In particular, the article examines whether and which agroecology principles are associated with research on NUS in West Africa. The review draws upon 42 articles dealing with NUS in West Africa selected from 185 publications identified through a search conducted on the Web of Science in March 2025. Generally speaking, there is a lack of studies addressing jointly NUS and agroecology in West Africa. Apart from animal health, all the remaining 12 agroecology principles can be associated with NUS, but in a differentiated way. Biodiversity is by far the principle most associated with NUS, followed by Social values & diets and Co-creation of knowledge. Meanwhile, Recycling, Land and natural resource governance, and Fairness are the principles least associated with NUS. In general, while those dealing with agronomic and environmental aspects (e.g. Biodiversity) are fairly addressed, principles related to socio-economic (Economic diversification, Fairness) and, especially, political (e.g. Land and natural resource governance) aspects are generally overlooked. In terms of the application scale, there is more focus on principles applicable at the field and farm levels, while those more applicable at the agroecosystem level (e.g. Synergy) or the value chain/food system level (e.g. Fairness, Connectivity, Participation) are generally overlooked. There is a need to strengthen research on the nexus between NUS and agroecology in order to foster the operationalisation of the transition towards sustainable and resilient agri-food systems in West Africa.
  • Management approaches in decision support systems to mitigate the risk of natural disturbances in European temperate and boreal forests : a review
    Mazziotta, Adriano; Eyvindson, Kyle; Albrich, Katharina; Honkaniemi, Juha; Romeiro, Joyce Machado Nunes; Suvanto, Susanne; Kangas, Annika
    Ecological modelling (Elsevier, 2026)
    Natural disturbances such as windthrow, bark beetle outbreaks, root rot, wildfire and snow or ice damage are increasingly affecting temperate and boreal forests under climate change, creating a need for adaptive management to maintain forest resilience and productivity. Decision Support Systems (DSSs) integrating disturbance dynamics can support managers in adjusting management to these evolving risks. This review synthesizes management recommendations derived from DSSs incorporating natural disturbance models in European temperate and boreal forests. The results reveal that most DSSs rely on simulation models applied at strategic spatial and temporal scales, with particular emphasis on windthrow risk, bark beetle outbreak, and root rot damage. Conifer-dominated, even-aged plantations appear most vulnerable to multiple disturbances, whereas mixed-species stands show greater resilience. Simulations underscore that proactive strategies, such as shortening rotation length, species mixing, and targeted thinning, can reduce disturbance risks, but compromise timber revenues and other ecosystem services. Reactive strategies, including salvage logging and sanitary cuttings, address immediate damage but offer limited long-term mitigation. Optimization methods can help mitigate the trade-offs between profitability and forest resilience by minimizing disturbance risk and maximizing economic outcomes. While several DSSs can integrate single disturbances, only few DSSs can simulate interactions among disturbance models and climate scenarios. Complex data requirements constrain DSS application for operational forest management, restricting their use to researchers. Future DSS development should prioritize simple, applicable and accessible solutions while integrating advanced models capable of addressing diverse disturbance regimes. By leveraging advanced DSSs, forest managers can enhance forest resilience amid increasing climate-driven disturbance pressures.
  • Kalanlajittelun nykytila ja kehitystarpeet Suomessa
    Hellström, Ella
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 23/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Kalanlajittelu on keskeinen työvaihe kalatalouden arvoketjussa, koska se vaikuttaa saaliin arvoon, jalostuksen sujuvuuteen, hävikin määrään sekä saaliin lajikoostumuksen raportointiin. Suomessa muun kuin troolatun pelagisen sekasaaliin lajittelu tehdään kuitenkin edelleen suurelta osin käsityönä. Käytännöt vaihtelevat pyyntimuodon, saaliskontekstin ja toiminnan mittakaavan mukaan. Monilajiset sekasaaliit, epätasainen kokojakauma ja kausiluonteiset saaliserät tekevät lajittelusta työvoimavaltaista ja voivat muodostaa pullonkauloja kalastuksen ja jalostuksen väliseen ketjuun. Tässä selvityksessä tarkastellaan kalanlajittelun nykytilaa ja kehitystarpeita Suomessa sekä sitä, missä kohdissa arvoketjua lajittelu muodostaa keskeisiä tuotannollisia ja taloudellisia haasteita. Selvitys perustuu puolistrukturoituihin asiantuntijahaastatteluihin, Kalaleader-aktivaattoreille suunnattuun kyselyyn sekä kalatalouden hankkeiden ja kirjallisuuden tarkasteluun. Aineistojen avulla muodostettiin kokonaiskuva lajittelun käytännöistä eri saaliskonteksteissa, lajittelun kustannusrakenteesta sekä teknologisten ratkaisujen ja kehittämistoiminnan nykytilasta. Tarkastelussa huomioitiin sekä pyyntivaiheessa että jalostuksen yhteydessä toteutettava lajittelu sekä niiden vaikutus kalatalouden arvoketjun toimivuuteen. Tulosten perusteella lajittelun keskeiset haasteet liittyvät sekasaaliiden käsittelyyn, kokoluokitteluun sekä lajittelun ajoitukseen kalastuksen ja jalostuksen välisessä ketjussa. Käsin tehtävä lajittelu on hidasta ja työvoimavaltaista. Usean henkilön työpanosta vaativassa lajittelussa kustannus voi nousta suureksi kalasta saatavaan tuottajahintaan nähden. Koneellisten lajitteluratkaisujen käyttöönotto riippuu vahvasti toiminnan mittakaavasta, sillä investointien kannattavuus edellyttää riittävää vuosivolyymiä ja käyttöastetta. Selvitys osoittaa, että lajittelun kehittämisen keskeiset pullonkaulat ovat Suomessa ensisijaisesti rakenteellisia eivätkä pelkästään teknologisia. Kehittämisen vaikuttavimmat kohteet liittyvät pyyntivaiheen käytännön ratkaisuihin, keskitettyihin käsittelypisteisiin sekä lajintunnistusta tukeviin teknologioihin, jotka voivat helpottaa saaliin koostumuksen tunnistamista ja raportointia suomalaisen kalatalouden mittakaavassa.
  • Kustannustehokkuutta maatalouden ilmastotoimiin tarjouskilpailumallilla : TARJOKE-hankkeen loppuraportti
    Wejberg, Henrik; Kekkonen, Hanna; Laurila, Marika; Ojanen, Hannu; Niskanen, Olli; Karhula, Timo
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 18/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    TARJOKE-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida tarjouskilpailumalli maatalouden turvemaiden ilmastotoimien mahdollisimman kustannustehokasta kohdentamista varten. Hankkeen lähtökohtana oli Suomen kansallisen ilmastopolitiikan sekä kansainvälisten sitoumusten asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään merkittäviä toimia myös turvepeltojen päästöjä hillitsemällä. Vettämistoimet – vedenpinnan pysyvä nosto ojitetuilla turvemailla – ovat tiedetysti tehokkain keino vähentää turvepelloilta muodostuvia päästöjä. Nykyiset maatalouden ohjauskeinot, kuten CAP:n tarjoamat toimet, eivät ole toistaiseksi lisänneet vettämistoimien toteutusta. Lisäksi yleisen maatalouspolitiikan toimet yksistään ovat riittämättömiä maatalouden maankäytölle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan muita, kansallisia mekanismeja vettämistoimenpiteiden jalkauttamiseksi. Tarjouskilpailu voisi olla yksi lisäkeino edistää vettämistoimia kustannustehokkaasti ja lisätä maanomistajien vapaaehtoista osallistumista. Tässä hankkeessa pyrittiin tarkastelemaan tarjouskilpailumekanismin käytännön toteutuksen vaiheita ja potentaalia vettämistoimien jalkauttamiseksi. Hankkeessa tarkasteltiin lisäksi nykyisiä kannustimia, sääntely- ja lupaprosesseja sekä transaktiokustannuksia, jotka voivat muodostaa esteitä toimenpiteiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Hankkeen tavoitteena oli koota tietoa tarjouskilpailumallin hyödyntämiseen laajamittaisessa käytössä. Hankkeessa järjestettiin kohteille pilottitarjouskilpailu kohdennetusti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Pilottihaun tehtävänä oli kerryttää kokemuksia ja tunnistaa mahdollisia pullonkauloja tarjouskilpailumallissa, jonka päätuotteena ovat ympäristöhyötyjen saavuttaminen. Hankkeessa kehitettiin myös paikkatietoon perustuva priorisointikehikko, jonka tavoitteena oli löytää monihyötyisimmät vettämiseen soveltuvat turvepellot ilmasto-, biodiversiteetti- ja vesistöhyötyjen perusteella. Vaikka tarjouskilpailumalli havaittiin toimivaksi menetelmäksi kustannustehokkaiden ilmastotoimien kohdentamiseksi, hankkeessa tunnistettiin erityisesti hallinnollisia haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeistä erityisesti tarjouskilpailumallin soveltamiseksi laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi hankkeessa nousi esiin jo aiemmin tiedossa olleiden vettämisen toteutumisen esteinä tunnettuja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita. Erityisesti maanomistajien hallinnollisen kuorman keventämiseen tulee tarjota ratkaisuja. Monihyötyisimmät vettämiskohteet sijaitsisivat erityisesti Pohjanmaan alueelle, mutta merkittäviä mahdollisuuksia on myös muualla Suomessa.
  • Electron spectral shape of the third-forbidden β-decay of 87Rb measured using a Rb2ZrCl6 crystal scintillator
    Belli, P.; Bernabei, R.; Cappella, F.; Caracciolo, V.; Cerulli, R.; Incicchitti, A.; Leoncini, A.; Merlo, V.; Nagorny S., S.; Nahorna V., V.; Nisi, S.; Wang, P.; Suhonen, J.; Ramalho, M.; Kostensalo, Joel
    European Physical Journal A (Springer Nature, 2026)