Lehmäkulttuuri ja sen tulevaisuus: Professori Kalle Maijalan 75-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, 27.5.2002
Maijala, Kalle (toim.) (2002)
Maijala, Kalle (toim.)
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
8
Sivut
71 s
MTT
2002
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-678-9
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-678-9
Tiivistelmä
DNA-tutkimusten mukaan eurooppalainen ja zebu-karja ovat alkaneet eriytyä jo yli 100 000 vuotta sitten. Kyttyrätön karja näyttää kesytetyn Lähi-idässä, zebu-karja Etelä-Pakistanissa ja Afrikassa. Suomessa lehmiä on ollut 3 000 vuotta. Maatiaiskarjamme esivanhempia vietiin Länsi-Norjaan ja sieltä 800-900-luvuilla Islantiin. Maitotaloudesta tuli Suomen maatalouden päätuotantomuoto 1860-luvun nälkävuosien ja talvisodan välillä. Lehmien ruokinnan ja hoidon muutoksia edisti alan tutkimuksen, opetuksen ja neuvonnan alkaminen 1800-luvun lopulla. Laidunruokinta oli aluksi keskeistä. 1920-luvulla kehitetty vihreän rehun säilöntämenetelmä syrjäytti vähitellen kuivan heinän sisäruokintakauden perusrehuna ja on nykyisin n. 40 % rehun energiasta. Pyöröpaalainten ja esikuivatun säilörehun käyttö on yleistynyt ja vaikuttanut navettarakennuksiinkin. Pihatot ovat yleistyneet. Lypsy- ja rehunjakotekniikat ovat koneellistuneet. Ruokinnan suunnittelussa on hyödynnetty kehittyvää tietotekniikkaa. Rehuteollisuuden merkitys on kasvanut. Lehmien maidontuotanto on ollut tärkeä hyvinvoinnillemme. Sen osuus maatalouden tuloista on vieläkin 4/10, ja naudanlihan tuotannosta 9/10 perustuu lypsylehmien vasikoihin. Maitoa on pidetty täydellisimpänä ruoka-aineena, se lisää muiden ruokien ravintoarvoa. Lehmä pystyy tekemään maitoa ihmisille sopimattomasta aineksesta, mm. nurmirehusta, jonka energia- ja proteiinisadot ovat Suomessa 1,5-kertaiset viljaan verrattuna. Rasvan vieronta ravitsemuksessa on vaikeuttanut maidon koostumustavoitteiden asettelua, kun rasva- ja proteiinipitoisuudet ovat 60-prosenttisesti samojen geenien säätelemiä. Maitotuotteet sisältävät ruoka-aineista eniten bioaktiivisia aineita. Maitorasvan konjugoituneella linolihapolla (CLA) on monia merkittäviä biologisia vaikutuksia, mm. syövän estämisessä. Kasviöljyjen linolihapoista valmistettua CLA:ta rehuun lisäämällä voidaan alentaa maidon rasvapitoisuutta jopa puoleen. On löydetty laktaasigeeni, jonka avulla laktoosi-intolerantikot voidaan paljastaa huokeammin kuin työläällä laktoosirasitustestillä.