Juolavehnän hallinta kasvinviljelyssä ilman glyfosaattia : JUOTVAI-hankkeen loppuraportti, osa 1

Abstract

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) toteuttivat Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät (JUOTVAI) -tutkimushankkeen vuosina 2021–2023. Hanketta aloitettaessa glyfosaatin tulevaisuus oli EU:ssa vaakalaudalla. Suomessa glyfosaatti on erityisen tärkeä maataloudessa juolavehnän, Elymus repens (L.) Gould, torjunnassa. Hankkeessa tutkittiin kenttäkokein glyfosaattia korvaavien menetelmien tehokkuutta, ja menetelmien kannattavuutta vertailtiin katetuottolaskelmien avulla. Maan muokkausta, viljelykiertoa ja valikoivia herbisidejä hyödyntäviä juolavehnän hallinnan keinoja tutkittiin hankkeen yhdeksässä kenttäkokeessa Luken toimipaikoilla Jokioisissa ja Ruukissa sekä NSL:n tutkimusasemalla Inkoossa. Kolmivuotisessa koesarjassa Ruukissa, Jokioisissa ja Inkoossa tutkittiin erilaisia muokkausstrategioita kevätviljoilla. 2021 alkukesällä KvickFinn-juolannostimella toteutettu puolikesanto täydennettynä keskikesällä kylvetyllä viherlannoitusseoksella, joka jätettiin kasvipeitteeksi yli talven, vähensi tehokkaasti juolavehnää noin vuoden ajan. Kesällä 2023 juolavehnä runsastui kuitenkin uudelleen. Pelkkä kyntö oli heikkotehoinen kaikilla koepaikoilla. Sänkimuokkaus hanhenjalkakultivaattorilla + kyntö sekä KvickFinn-muokkaus keväällä ja syksyllä tehosivat melko hyvin juolavehnään Jokioisten ja Inkoon savimailla. Ruukin erittäin runsasmultaisella hietamaalla, jolla myös juolavehnäpaine oli suurin, juolavehnä toipui nopeasti muokkauksista. Glyfosaatti ennen suorakylvöä tehosi Ruukissa parhaiten juolavehnään. Juolavehnään parhaiten tehonneista käsittelyistä saatiin yleensä suurimmat viljasadot, tosin erityisesti Jokioisten hietasavella syyskyntö varmisti kevätkylvön ja siten sadon onnistumista. Suorakylvökokeet kevätvehnällä vuonna 2022 Jokioisissa ja Inkoossa ja kolmevuotiset kevytmuokatut viljelykiertokokeet Ypäjällä osoittivat, että glyfosaattia ennen kevätkylvöä on vaikea korvata silloin, kun muokkaus ei avusta juolavehnän heikentämisessä. Kyntämättömässä maassa keväällä nopeasti kasvava juolavehnä saa nopeasti yliotteen viljelykasvista, eivätkä valikoivat juolavehnäntorjunta-aineet pysty pelastamaan satoa. Rehunurmen lopetuskokeissa Ruukissa ja Jokioisissa kyntö tehosti KvickFinn-puolikesannon tehoa juolavehnään niin, että päästiin glyfosaatin ja kynnön yhdistelmän veroiseen tulokseen sekä juolavehnän torjunnan että jälkikasvi kauran sadon suhteen. Kannattavuuslaskelmissa vertailtiin kevätviljojen muokkausstrategioita Ruukin, Jokioisten ja Inkoon kokeiden tulosten, eri menetelmien arvioitujen työ- ja konekustannusten sekä sadon ja viljelytukien tuottojen perusteella. Suorakylvöön nojaavat strategiat joko glyfosaatilla tai ensimmäisen vuoden KvickFinn-puolikesannolla avustettuna olivat taloudellisesti kannattavimpia pienien kone- ja työkustannusten vuoksi. Strategiat, jotka sisälsivät paljon koneita ja muokkauskertoja, olivat taloudelliselta tulokseltaan heikkoja. Tutkimusta rahoittivat MMM/Makera ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. Maatalouskoneyritys Lyckegård Finland Oy AB lainasi kokeisiin tarvitut KvickFinn-juolannostimet ja Allrounder-hanhenjalkakultivaattorit.