Impact dehulling oat grain to improve quality of on-farm produced feed : 2. Groat breakage and storability

Abstract

Kotoisen kaurarehun laatua voidaan parantaa huomattavasti kuorinnalla. Kuorittaessa kauran jyvä saattaa kuitenkin vaurioitua, jolloin rasvoja hajottavat entsyymit aktivoituvat. Tämä saattaa johtaa rasvojen härskiintymiseen, mikä heikentää säilyvyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka Rivakka-keskipakokuorijan (Nipere Oy) säädöt ja kuorittavan kauraraakaaineen laatu vaikuttavat jyvien rikkoutumiseen ja säilyvyyteen varastoitaessa kuorittua ydinmassaa eri lämpötiloissa. Kauran kuorintakokeet järjestettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT). Jokioisilla, virallisissa lajikekokeissa vuonna 2000 kasvatettua Salo-kauran jyväsatoa kuorittiin useilla eri kierrosnopeuksilla (200 500 kierrosta minuutissa). Tutkimustulokset osoittivat, että rikkoutuneiden ytimien osuus kasvoi kierrosnopeuden lisääntyessä. Hyväksi kierrosnopeudeksi osoittautui 350 kierrosta minuutissa, koska tällöin rikkoutuminen oli kohtuullista (alle 5 %). Toisaalta jyvien rikkoutuminen ei lisännyt rasvojen hapettumista korkeissakaan varastointilämpötiloissa, kun sitä mitattiin haihtuvien yhdisteiden (pentanaali ja heksanaali) tuotantona. Vaikka korkeat kierrosnopeudet lisäsivät vapaiden rasvahappojen osuutta, jäivät pitoisuudet enimmilläänkin niin pieniksi, etteivät ne aiheuttane esimerkiksi makuvirheitä. Tutkimustulosten perusteella kauran keskipakokuorinta rikkoi jyviä erityisesti korkeita kierrosnopeuksia käytettäessä, mutta havaitut jyvävauriot eivät aiheuttaneet rasvojen härskiintymistä eivätkä siten heikentäneet varastoitavuutta. Tämän mukaan viljelijät voivat niin alihankkiessaan kuorinnan kuin investoidessaan itse kauran kuorijaan käsitellä kerralla suuria eriä ilman säilyvyysongelmia.

Dehulling improves markedly the feed value of oat (Avena sativa L.), but good storability of groat mass is required when large quantities of oat are dehulled at any one time. A laboratory model of an impact oat dehuller, similar to a commercial device, was used to study the effects of rotation speed and grain moisture content on groat breakage and the storage life of oat groats. Grain of oat cultivar Salo [from official variety trials, MTT Agrifood Research Finland, Jokioinen (60°49'N), 1996 2000] was dehulled with an impact oat dehuller using rotation speeds of 200 to 500 r min-1 at 50 r min-1 intervals. In an additional experiment, grains were moistened resulting in moisture content ranging from 10% to 18%. Proportion of broken groats and size distribution of groat particles were measured. Storability was determined through analysing the evolution of pentanal, hexanal and free fatty acid content after storing groats at 10, 20 and 30°C for two and five months. At higher rotation speeds more broken groats resulted, but dehulling did not cause any marked rancidification of the groats. Thus, impact dehulling is a practical method to increase the energy content of oat grains on-farm without such problems as groat breakage induced oxidation of fatty acids.