Soil parameter variability affecting simulated fieldscale water balance, erosion and phosphorus losses

Peltomittakaavaista mallinnusta käytetään yleisesti silloin, kun tarkastellaan prosessien kuten pintavalunnan ja perkolaation välisiä riippuvuussuhteita, arvioidaan toimenpiteitä maataloudesta tulevien huuhtoumien vähentämiseksi tai silloin kun halutaan arvioida ilmasto- tai sosio-ekonomisten skenaarioiden hahmottaman tulevaisuuden mahdollisia vaikutuksia vesitaseeseen, eroosioon ja ravinteiden huuhtoumaan. Peltokohtaisen mallinnustuloksen laajentaminen koskemaan koko valuma-alueen maatalousmaata on teknisesti mahdollista käyttämällä tyypillisen maaperän, pellon kaltevuuden ja viljelykasvin muodostamia yhdistelmiä. Tämän lähestymistavan käyttöä on toistaiseksi rajoittanut tarvittavan tiedon puute maaperän systemaattiseksi parametrisoimiseksi. Yksittäisen kenttäkokeen tulos on harvoin edustava koko valuma-alueen mittakaavassa. Tässä tutkimuksessa esitetään yksi tapa ryhmitellä maaperän fysikaalisia ominaisuuksia siten, että niistä voidaan johtaa useita maaperäkohtaisia tyypillisiä parametrisointeja. Nämä tyyppiprofiiliparametrisoinnit kuvaavat kivennäismaalla sijaitsevien peltojen ominaisuuksia Suomessa. Mallinnusta varten maaperän ominaisuustiedot, kuten tekstuuri ja vedenpidätyskyky, johdettiin olemassa olevasta maaperäaineistosta. Tyyppiprofiiliparametrisointia voidaan käyttää silloin kun tarkoituksena ei ole mallintaa yhtä tiettyä peltoa vaan tiettyä maalajia olevia peltoja laajemmin. Kun tätä parametrisointia käytettiin ICECREAM-mallissa, saadut simulointitulokset olivat vesitaseen ja fosforin osalta realistisia ja vastasivat Suomessa kenttäkokeissa saatuja tuloksia.