Fertilizer value of urine in pumpkin (Cucurbita maxima L.) cultivation

Puhtaan virtsan lannoitearvoa tutkittiin kurpitsan kasvatuksessa käyttämällä 113 kg typpeä hehtaaria kohden. Verranteina olivat lannoittamatta jättäminen ja mineraalilannoittaminen. Virtsalannoitettuna kurpitsan varsisto kasvoi pidemmäksi kuin mineraalilannoitettuna tai lannoittamattomana. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti enemmän satoa kuin virtsalannoitus tai lannoittamatta jättäminen. On mahdollista, että virtsalannoitettuna kurpitsat kärsivät kaliumin puutteesta, sillä niihin kehittyi vähemmän kukkia ja siten myös vähemmän hedelmiä kuin mineraalilannoitettuihin kurpitsoihin. Virtsalla lannoitetusta maasta saatiin kurpitsasatoa 17,2 tonnia hehtaarilta enemmän kuin lannoittamattomasta maasta saatiin. Kaikilla tavoin lannoitettujen kurpitsamaiden sadon mikrobiologinen laatu oli moitteeton ja maku sekä sokeri- ja valkuaisainepitoisuudet olivat yhtäläisiä. Virstalannoitetuissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa oli vähemmän nitraattia, mutta enemmän kloridia kuin mineraalilannoitetuissa tai lannoittamattomissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa. Tutkimuksen mukaan virtsa kurpitsan kasvualustan lannoitteena ei aiheuta sadolle kemiallisia tai hygieenisiä haittoja, ja virtsalannoitus tuottaa paremman sadon kuin lannoittamatta jättäminen. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti tutkimuksen verranteista suurimman sadon.