Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Fertilizer value of urine in pumpkin (Cucurbita maxima L.) cultivation

Pradhan, Surendra K; Pitkänen, Susanna; Heinonen-Tanski, Helvi (2010)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v19n1p57.pdf (401.1Kt)
Lataukset 


Pradhan, Surendra K
Pitkänen, Susanna
Heinonen-Tanski, Helvi

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
19

Numero
1

Sivut
57-68


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2010
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311410
Tiivistelmä
Puhtaan virtsan lannoitearvoa tutkittiin kurpitsan kasvatuksessa käyttämällä 113 kg typpeä hehtaaria kohden. Verranteina olivat lannoittamatta jättäminen ja mineraalilannoittaminen. Virtsalannoitettuna kurpitsan varsisto kasvoi pidemmäksi kuin mineraalilannoitettuna tai lannoittamattomana. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti enemmän satoa kuin virtsalannoitus tai lannoittamatta jättäminen. On mahdollista, että virtsalannoitettuna kurpitsat kärsivät kaliumin puutteesta, sillä niihin kehittyi vähemmän kukkia ja siten myös vähemmän hedelmiä kuin mineraalilannoitettuihin kurpitsoihin. Virtsalla lannoitetusta maasta saatiin kurpitsasatoa 17,2 tonnia hehtaarilta enemmän kuin lannoittamattomasta maasta saatiin. Kaikilla tavoin lannoitettujen kurpitsamaiden sadon mikrobiologinen laatu oli moitteeton ja maku sekä sokeri- ja valkuaisainepitoisuudet olivat yhtäläisiä. Virstalannoitetuissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa oli vähemmän nitraattia, mutta enemmän kloridia kuin mineraalilannoitetuissa tai lannoittamattomissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa. Tutkimuksen mukaan virtsa kurpitsan kasvualustan lannoitteena ei aiheuta sadolle kemiallisia tai hygieenisiä haittoja, ja virtsalannoitus tuottaa paremman sadon kuin lannoittamatta jättäminen. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti tutkimuksen verranteista suurimman sadon.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste