Fertilizer value of urine in pumpkin (Cucurbita maxima L.) cultivation

Abstract

Puhtaan virtsan lannoitearvoa tutkittiin kurpitsan kasvatuksessa käyttämällä 113 kg typpeä hehtaaria kohden. Verranteina olivat lannoittamatta jättäminen ja mineraalilannoittaminen. Virtsalannoitettuna kurpitsan varsisto kasvoi pidemmäksi kuin mineraalilannoitettuna tai lannoittamattomana. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti enemmän satoa kuin virtsalannoitus tai lannoittamatta jättäminen. On mahdollista, että virtsalannoitettuna kurpitsat kärsivät kaliumin puutteesta, sillä niihin kehittyi vähemmän kukkia ja siten myös vähemmän hedelmiä kuin mineraalilannoitettuihin kurpitsoihin. Virtsalla lannoitetusta maasta saatiin kurpitsasatoa 17,2 tonnia hehtaarilta enemmän kuin lannoittamattomasta maasta saatiin. Kaikilla tavoin lannoitettujen kurpitsamaiden sadon mikrobiologinen laatu oli moitteeton ja maku sekä sokeri- ja valkuaisainepitoisuudet olivat yhtäläisiä. Virstalannoitetuissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa oli vähemmän nitraattia, mutta enemmän kloridia kuin mineraalilannoitetuissa tai lannoittamattomissa maissa kasvaneissa kurpitsoissa. Tutkimuksen mukaan virtsa kurpitsan kasvualustan lannoitteena ei aiheuta sadolle kemiallisia tai hygieenisiä haittoja, ja virtsalannoitus tuottaa paremman sadon kuin lannoittamatta jättäminen. Kuitenkin mineraalilannoitus tuotti tutkimuksen verranteista suurimman sadon.

The fertilizer value of human urine was compared with mineral fertilizer in pumpkin (Cucurbita maxima) cultivation at a dose of 113 kg N ha-1 with no-fertilization used as control. The growth of the vine was better in urine fertilized pumpkins than in mineral fertilized and non-fertilized pumpkins. Total fruit biomass was higher in mineral fertilized plants compared to urine fertilized and non-fertilized pumpkins. Urine fertilized pumpkins may have suffered from lower potassium or higher chloride, thus they produced fewer flowers and fruits. However, total fruit biomass and the number of fruits were slightly higher in urine fertilized plants than in their non-fertilized counterparts, i.e. 17.2 t ha-1 more pumpkin could be produced with urine fertilizer. The microbial hygiene quality as well as the contents of soluble sugars, protein and taste quality were similar in all treatments, but lower nitrate and higher chloride contents were recorded in urine fertilized pumpkins than other treatments. In conclusion, our study shows that the production rate of urine fertilized pumpkins was somewhat lower than mineral fertilized pumpkins but it was higher than non-fertilized pumpkins. The hygienic quality was equally good with all treatments.