Soil parameter variability affecting simulated fieldscale water balance, erosion and phosphorus losses
Bärlund, Ilona; Tattari, Sirkka; Puustinen, Markku; Koskiaho, Jari; Yli-Halla, Markku; Posch, Maximilian (2009)
Bärlund, Ilona
Tattari, Sirkka
Puustinen, Markku
Koskiaho, Jari
Yli-Halla, Markku
Posch, Maximilian
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
18
Numero
3-4
Sivut
402-416
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311161
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311161
Tiivistelmä
Peltomittakaavaista mallinnusta käytetään yleisesti silloin, kun tarkastellaan prosessien kuten pintavalunnan ja perkolaation välisiä riippuvuussuhteita, arvioidaan toimenpiteitä maataloudesta tulevien huuhtoumien vähentämiseksi tai silloin kun halutaan arvioida ilmasto- tai sosio-ekonomisten skenaarioiden hahmottaman tulevaisuuden mahdollisia vaikutuksia vesitaseeseen, eroosioon ja ravinteiden huuhtoumaan. Peltokohtaisen mallinnustuloksen laajentaminen koskemaan koko valuma-alueen maatalousmaata on teknisesti mahdollista käyttämällä tyypillisen maaperän, pellon kaltevuuden ja viljelykasvin muodostamia yhdistelmiä. Tämän lähestymistavan käyttöä on toistaiseksi rajoittanut tarvittavan tiedon puute maaperän systemaattiseksi parametrisoimiseksi. Yksittäisen kenttäkokeen tulos on harvoin edustava koko valuma-alueen mittakaavassa. Tässä tutkimuksessa esitetään yksi tapa ryhmitellä maaperän fysikaalisia ominaisuuksia siten, että niistä voidaan johtaa useita maaperäkohtaisia tyypillisiä parametrisointeja. Nämä tyyppiprofiiliparametrisoinnit kuvaavat kivennäismaalla sijaitsevien peltojen ominaisuuksia Suomessa. Mallinnusta varten maaperän ominaisuustiedot, kuten tekstuuri ja vedenpidätyskyky, johdettiin olemassa olevasta maaperäaineistosta. Tyyppiprofiiliparametrisointia voidaan käyttää silloin kun tarkoituksena ei ole mallintaa yhtä tiettyä peltoa vaan tiettyä maalajia olevia peltoja laajemmin. Kun tätä parametrisointia käytettiin ICECREAM-mallissa, saadut simulointitulokset olivat vesitaseen ja fosforin osalta realistisia ja vastasivat Suomessa kenttäkokeissa saatuja tuloksia.