Comparison of part-time grazing and indoor silage feeding on milk production
Sairanen, Auvo; Khalili, Hannele; Virkajärvi, Perttu; Hakosalo, Jenni (2006)
Sairanen, Auvo
Khalili, Hannele
Virkajärvi, Perttu
Hakosalo, Jenni
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
15
Numero
3
Sivut
280-292
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311269
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311269
Tiivistelmä
Osa-aikalaiduntamisella voidaan laidun pitää käyttökelpoisena ruokintamuotona myös suurelle karjalle. Tutkimuksessa selvitettiin osa-aikalaiduntamisen vaikutusta lehmien rehunsyöntiin ja maitotuotokseen kahdessa erillisessä kokeessa vuosina 2003 ja 2005. Molempina koevuosina laiduntamista verrattiin sisäruokintaan, jossa karja pääsi ulkotarhaan 2 h ajan. Ensimmäisessä kokeessa lehmät olivat laitumella yöllä (12 h laidunaika, Koe 1) ja toisessa päivällä (6 h laidunaika, Koe 2). Sisälläoloaikana kaikilla ryhmillä oli vapaa säilörehuruokinta, ja väkirehun määrä oli kaikilla lehmillä 9 kg. Kokeessa 1 väkirehun raakavalkuainen oli 167 g/kg kuiva-ainetta (ka). Kokeessa 2 lehmät saivat joko matalan (135 g/kg ka) tai korkean raakavalkuaistason väkirehua (185 g/kg ka). Kokeessa 1 yöaikalaidun lisäsi kokonaissyöntiä ja maitotuotosta (3,9 kg/d). Kesäkuussa ryhmien välinen ero maitotuotoksissa oli pienin. Laidunryhmän elopaino lisääntyi kokeen aikana sisäryhmää enemmän. Kokeessa 2 päivälaidun ei lisännyt merkitsevästi keskimääräistä tuotosta kesän aikana. Maitotuotoksissa esiintyi kuukausi × käsittely -yhdysvaikutus siten, että heinäkuussa päivälaidunryhmä lypsi 2,5 kg/d enemmän sisällä pidettyyn ryhmään verrattuna. Väkirehun lisävalkuaisen käytöstä oli enemmän hyötyä sisäruokitulle ryhmälle kuin päivälaidunryhmälle. Erilaiset tuotantotulokset selittyvät pääosin kokonaiskuiva- aineen syönnin eri määrillä. Laidunryhmillä karkearehuosuuden energiasisältö oli lisäksi säilörehuryhmää suurempi, joten kokonaisenergiansaanti muodostui laidunryhmillä kokonaissyönnin lisäystä suuremmaksi. Säilörehun ja laidunrehun energiasisällöt vaihtelivat molempien kokeiden aikana, ja erot laitumen hyväksi olivat suurimmillaan energia-arvoltaan matalan säilörehun aikana. Jopa heikkolaatuisinkin laidunrehu oli tuotantovaikutukseltaan vähintään hyvän säilörehun veroinen. Lisävalkuaisen heikko tuotosvaste laidunruokinnalla kuvastaa laidunrehun hyvää OIV-arvoa. Kokeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että osa-aikalaidun lisää lehmien maitotuotosta ja vähentää lisävalkuaisen tarvetta ruokinnassa.