Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Spring barley yield and nitrogen recovery after application of peat manure and pig slurry

Mattila, Pasi K (2006)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v15n2p124.pdf (297.9Kt)
Lataukset 


Mattila, Pasi K

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
15

Numero
2

Sivut
124-137


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2006
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311280
Tiivistelmä
Vähän maatunutta rahkaturvetta on perinteisesti käytetty kuivikkeena, koska se sitoo tehokkaasti lannan nestettä ja ammoniakkia. Uudempi tapa hyödyntää turvetta on lietelannan imeyttäminen turpeeseen silloin, kun lantavarasto on liian pieni koko talven lantamäärälle. Tässä nelivuotisessa hiuesavimaalla tehdyssä kenttäkokeessa sian lietelantaa käytettiin ohran typpilannoitteena sellaisenaan tai rahkaturpeeseen imeytettynä määrä, joka sisälsi liukoista typpeä 54 106 kg ha-1. Lannat levitettiin keväällä joko ennen kylvöä, jolloin ne mullattiin äestämällä, tai kylvön jälkeen ilman multausta. Turvelanta tuotti 5 15 % suuremman ohrasadon kuin lietelanta. Satoero oli suurin, kun lannat oli levitetty kylvön jälkeen ilman multausta. Vaikka multaaminen oli tärkeämpää lietelannalla, myös turvelanta on syytä mullata lannoitusvaikutuksen parantamiseksi. Kevään ja alkukesän kuivuus heikensi lannan typen hyväksikäyttöä, mikä alensi satoa. Ohra otti osan keväällä käyttämättä jääneestä typestä myöhemmin kesällä, minkä vuoksi sadon jäädessä alhaiseksi sen typpipitoisuus oli usein vastaavasti korkeampi. Näin ollen turvelannan ja lietelannan väliset erot typenotossa olivat pienemmät kuin jyväsadossa. Turvelannan ja lietelannan täydentäminen kylvölannoituksena annettavalla väkilannoitetypellä lisäsi ohrasatoa keskimäärin 37 % ja paransi myös typen hyväksikäyttöä, mikä viittaa lantojen typen melko huonoon käyttökelpoisuuteen erityisesti kuivissa olosuhteissa. Sekä lietelannan että turvelannan täydennyslannoitus on suositeltavaa kevätviljojen riittävän typensaannin varmistamiseksi kasvukauden alussa.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus