The effect of incorporation time of different crops on the residual effect on spring cereals
Känkänen, Hannu; Kangas, Arjo; Mela, Timo; Nikunen, Unto; Tuuri, Hannu; Vuorinen, Martti (1999)
Känkänen, Hannu
Kangas, Arjo
Mela, Timo
Nikunen, Unto
Tuuri, Hannu
Vuorinen, Martti
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
8
Numero
3
Sivut
285-298
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1999
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069075
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069075
Tiivistelmä
Huoli viherlannoitustypen kohtalosta maahan muokkaamisen jälkeen synnytti tarpeen selvittää sopivinta muokkaamisen ajankohtaa. Vaikka maan typpimääritykset antavatkin käsityksen muokkausajankohdan suorasta vaikutuksesta huuhtoutumisriskiin, vasta seuraavat kasvukaudet täydentävät tiedon ajoituksen onnistumisesta. Pieni seuraavan kasvin sato lisää välillisesti ravinteiden huuhtoutumisriskiä, koska ravinteiden ottaminen maasta on vähäisempää suuren sadon tuottavaan kasviin verrattuna. Kahdesta typen huuhtoutumisriskiä vähentävästä muokkausajankohdasta tulee viljelyn kannattavuuden vuoksi valita se, joka antaa paremman satovaikutuksen. Tutkimus perustuu viherkesantovaihtoehtoihin tavanomaisessa viljanviljelyssä. Aiempien tutkimustulosten osoitettua viherlannoitteen muokkausajankohdan vaikuttavan typen huuhtoutumiseen ja hyväksikäyttöön yleensä, haettiin tässä tutkimuksessa parhaita ajankohtia typpipitoisuuksiltaan erilaisten kasvustojen muokkaamiseen. Seitsemässä kokeessa Maatalouden tutkimuskeskuksen neljällä tutkimusasemalla yksivuotisena viherkesantona kasvaneet ruisvirna, puna-apila ja westerwoldin raiheinä sekä tuleentuneena korjatun ohran sänki ja puintijäte kynnettiin maahan joko aikaisin tai myöhään syksyllä (vaihdellen syyskuun alusta marraskuun alkuun) tai keväällä ennen kylvömuokkausta. Kyntöjen vaihtoehtona kasvustot muokattiin maahan myös kyntämättä keväällä ennen varsinaista kylvömuokkausta. Syyskynnöt johtivat hyvään seuraavaan ohrasatoon luotettavammin kuin kevätkyntö tai kevennetty muokkaus keväällä. Kevätkyntöä voidaan kuitenkin käyttää typen huuhtoutumisen välttämiseksi lukuun ottamatta savimaita, joilla se selkeästi pienensi ohran jyväsatoa. Erityisesti raiheinän ja puna-apilan kevennetty muokkaaminen maahan keväällä pienensi usein samana keväänä kylvetyn ohran jyväsatoa. Muokkauksen vaikutus kauran jyväsatoon toisena kasvukautena muokkausten jälkeen vaihteli, eikä mitään muokkausmenetelmää voida sen perusteella pitää muita parempana. Aikaisemmin julkaistussa, maan mineraalitypen määriä selvittäneessä tutkimuksen osassa päädyttiin suosittelemaan kynnön viivyttämistä typen huuhtoutumisen vähentämiseksi. Jyväsatojen perusteella syyskynnön viivyttäminen ei vaaranna viljelyn kannattavuutta. Lokakuun olosuhteita tulee kuitenkin seurata, jotta vältetään maan rakenteen vaurioittaminen kyntämällä liian märissä oloissa. Kokeissa kasvustolliset ruudut olivat syksyllä kynnettäessä selkeästi kuivempia kuin sängellä olevat. Kun muokkausajankohdan vaikutus maan mineraalitypen määrään oli lisäksi pieni viljan jälkeen ja kasvoi viherkesannon typpipitoisuuden kasvaessa, kannattaa maatilan syyskynnöt aloittaa sängiltä ja päättää typpipitoisimpiin viherkesantoihin.