Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite

Siitakkeen kannat ja viljelytekniikka

Kemppainen, Riitta (2001)

 
Avaa tiedosto
asarja104.pdf (590.2Kt)
Lataukset 


Kemppainen, Riitta

Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A

Numero
104

Sivut
21 p


MTT
2001
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-644-4
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli saada viljelyyn sekä laadullisesti että määrällisesti nykyistä paremman sadontuotantokyvyn omaavia siitakekantoja ja löytää ratkaisuja viljelyketjun biologisiin ja teknisiin ongelmiin. Kolmivuotisen projektin aikana testattiin 24 siitakekannan sadontuotanto-ominaisuuksia. Siitakekantojen sadontuotantokykyä mitattiin laskemalla niiden biologinen tehokkuus, joka ilmaisee kannan kykyä muuttaa kasvualustaa sieniksi. Testattujen kantojen biologinen tehokkuus vaihteli välillä 2-97 %. Vain kahden kannan biologinen tehokkuus oli selvästi parempi kuin käytössä olevan tuotantokannan sadontuotantopotentiaali. Näiden kahden runsassatoisen kannan laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävän hyviä, jotta ne olisi valittu uusiksi tuotantokannoiksi. Korkealaatuista satoa tuottava kanta onnistuttiin kuitenkin löytämään jo ensimmäisten kantavertailukokeiden aikana. Tämä johti siihen, että kauppasienimön tuotantokanta vaihdettiin. Näin voitiin siirtyä poimimaan suoraan myyntirasioihin. Kantavertailukokeet osoittivat, että sekä määrällisesti että laadullisesti korkean sienisadon tuottavaa ominaisuutta ei löytynyt samasta kannasta. Yleisimpiä kasvualustaa kontaminoivia sieniä olivat Aspergillus sp., Trichoderma sp. ja Penicillium sp.. Trichoderma on näistä nopeakasvuisin, joten se voitiin havaita kasvualustasta jo 4-6 vuorokauden kuluttua steriloinnista. Kontaminaatioita esiintyi keskimäärin 10 %:lla kasvualustoista. Kontaminoituminen johtui joko riittämättömästä steriloinnista tai kasvualustan suojakalvon reikiintymisestä. Projektin yhtenä tavoitteena oli löytää nopeampikasvuisia kantoja, joilla rihmastovaihetta saataisiin lyhennetyksi ja sadontuotantosykliä nopeutetuksi. Testatuista kannoista löytyi muutamia nopeampikasvuisia kantoja kuin vertailukanta, mutta niiden tuottamat sienet eivät olleet riittävän laadukkaita. Tutkimuksessa ei löydetty yksinkertaista tapaa määrittää kasvualustan kypsyyttä sadontuotantovaihetta varten.
 
Collections
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B [131]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus