Evaluation of reed canary grass for different end-uses and in breeding

Ruokohelpeä (Phalaris arundinacea L.) viljellään yleisimmin eläinten rehuksi, mutta viime vuosina sen käyttö bioenergian raaka-aineena on yleistynyt etenkin Pohjois-Euroopassa. Suomessa on tavoitteena tuottaa 2 TWh bioenergiaa ruokohelvestä vuoteen 2010 mennessä, mikä vastaa noin 75 000 ha tuotantoalaa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin ruokohelven (villi ja jalostettu materiaali) soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin: non-food -tuotantoon bioenergiaksi ja paperiksi, rehuntuotantoon ja siementuotantoon. Parhaiden populaatioiden identifioinnissa käytettiin apuna agronomisista ominaisuuksista muodostettua indeksiä sekä pelkästään biomassa- tai siemensatoa. Non-food -tuotantoon jalostettuja ruokohelpilajikkeita ei vielä ole markkinoilla, joten rehulajikkeita viljellään yleisesti. Satoisat rehulajikkeet osoittautuivat melko hyviksi myös non-food -tuotannossa. Suomesta kerätty villi ruokohelpiaineisto sen sijaan oli yleisesti ottaen kortisempaa kuin jalostettu aineisto, mikä on non-food -tuotannon kannalta toivottava ominaisuus. Parhailla luonnonpopulaatioilla kortisuus yhdistyi korkeaan biomassasatoon, ja lupaavimmat luonnonkannat voitaisiinkin kehittää lajikkeiksi tai hyödyntää kasvinjalostuksen lähtömateriaalina. Joissakin tapauksissa korkea non-food- tai rehu-indeksi yhdistyi myös hyvään siementuotantoon. Tutkimustulokset auttavat valitsemaan nykyisistä lajikkeista soveltuvimmat non-food -tuotantoon ja materiaalia kasvinjalostukseen.