Soils in an agricultural landscape of Jokioinen, south-western Finland

Jokioisissa tutkittiin 11 maaprofiilia noin 1,5 metrin syvyyteen ja määritettiin niissä esiintyvät maannokset. Maista kahdeksan oli viljeltyjä, kaksi oli metsämaita ja yksi Loimijoen tulva-alueella oleva entinen viljelymaa. Maannokset nimettiin amerikkalaisen Soil Taxonomy- järjestelmän, FAOn-Unescon järjestelmän (FAO) ja World Reference Base for Soil Resources -järjestelmän (WRB) mukaan. Tutkitut maat ovat 80-130 m meren pinnan yläpuolella ja ne ovat olleet alttiina maannostumisprosesseille yli 8000 vuotta. Kuivan ja hiekkaisen Kukonharjun maa oli podsoloitunutta, mutta hienojakoisemmassa metsämaassa ei vielä voitu havaita podsolille tyypillistä valkomaakerrosta, vaikka maa oli hapan ja siinä oli matala emäskyllästysaste. Kaikkiin viljeltyihin kivennäismaihin oli kehittynyt rakenne salaojitussyvyyteen saakka, ja niissä oli ruostelaikkuja. Tällä perusteella niissä katsottiin olevan cambic-horisontti, ja maat olivat Cambisol-maita (FAO, WRB) ja Inceptisol-maita (Soil Taxonomy). Yhdessä aitosavimaassa oli runsaan halkeilun lisäksi maakokkareiden kutistumisesta ja turpoamisesta johtuvia liukupintoja, jollaisia ei ole Suomessa ennen todettu. Maassa, jonka muokkauskerros oli karkeaa hietaa ja syvemmät kerrokset savea, oli viljelytoimien seurauksena syntynyt mollic-pintakerros, ja tämä maa oli Mollisol (Soil Taxonomy) tai Phaeozem (WRB). Tutkittu viljelty turvemaa on syntynyt aitosavipohjalle. Loimijoen luhta-alueella on kivennäismaakerrosten alla 30-40 % orgaanista ainesta sitältäviä maakerroksia. Soil Taxonomy -järjestelmän pääryhmistä alueelta löytyi Spodosol-, Inceptisol-, Mollisol- ja Histosol-luokkiin kuuluvia maita, FAOn-Unescon järjestelmän Podzol-, Regosol-, Cambisol- ja Histosol-luokkiin kuuluvia maita ja WRB-järjestelmän Podzol-, Cambisol-, Phaeozem-, Gleysol- ja Histosol-maita.