Luttojoen vesistön taimen : Kutukantojen koko ja poikastuotanto

Abstract

Luttojoki on Suomen viimeisiä yksinomaan luontaisesti lisääntyvän järvitaimenen elinalueita. Luttojoki kuuluu laajaan Tuulomajoen vesistöön, josta valtaosa sijaitsee Venäjän puolella, mutta sen latvahaarat ulottuvat Suomeen, Saariselän-Inarin alueelle. Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut Luttojoen taimenkantojen tilaa satunnaisesti 1980-luvulta lähtien ja säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen. Tässä raportissa esitellään alueen taimenseurantojen keskeiset tulokset vuosilta 2015-2024 ja peilataan niitä suhteessa aiempien vuosien tuloksiin. Pintasukelluslaskentojen perusteella kututaimenten määrät Luttojoen vesistön eri seuranta-alueilla ovat vuosina 2015-2024 pääosin vaihdelleet aiempien seurantavuosien vaihteluvälin tasolla ja Muorravaarakanjoen osalta jopa hieman kasvaneet. Suomujoella kututaimenten määrät ovat kolmen viimeisimmän vuoden aikana taantuneet pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Lutto- ja Kulasjoen latvoilla kututaimenten määrät ovat alueiden täysrauhoituksesta huolimatta edelleen sangen alhaisia. Taimenen poikastuotannon osalta tilannekuva on säilynyt hyvin samankaltaisena kuin aiemmin vuosina 2003-2014. Parhaat taimentiheydet esiintyvät Suomujoen alaosalla ja erityisesti Muorravaarakanjoessa. Kohtalaisia poikasmääriä havaitaan myös Lutto- ja Kulasjoen latvoilla, mutta laajoilla alueilla Lutto-, Kulas- ja Suomujoen pääuomissa poikastuotanto on vähäistä ja laikuttaista. Erityisen heikko taimenen poikastiheys havaittiin vuonna 2021 koekalastetulla Kiertämäojalla, josta ei löytynyt yhtään kesänvanhaa (0+) taimenta runsaasta koealuemäärästä huolimatta. Nykytilanteessa Luttojoen vesistön kalastuksen säätely vaikuttaa turvaavan riittävän vahvat kutukannat ja poikastuotannon lähinnä vain Muorravaarakanjoessa. Suomujoen, Luttojoen latva-alueen, Kulasjoen ja Kiertämäojan osalta taimenkannat voisivat olla elinympäristöjen laatuun nähden huomattavasti nykyistä suuremmat. Alueen taimenkantojen nykytila ei siten mahdollista kalastustehon nostamista, vaan kalastuksen säätelytoimilla olisi pyrittävä kasvattamaan kutukalamääriä ja poikastuotannon tasoa. Isossa kuvassa tämä edellyttäisi toimenpiteitä erityisesti Luttojoen (Suomunsuu-valtakunnanraja) ja Suomujoen alajuoksun (Luttojoki-Muorravaarakanjoen suu) kalastukseen. Kiertämäojan osalta taimentilanne on niin heikko, että vesistö olisi syytä rauhoittaa kalastukselta vähintäänkin määräaikaisesti.