Birch tar oil is an effective mollusc repellent: field and laboratory experiments using Arianta arbustorum (Gastropoda: Helicidae) and Arion lusitanicus (Gastropoda: Arionidae)

Nilviäisiin kuuluvat kotimainen lehtokotilo (Arianta arbustorum) ja Portugalista Suomeen kulkeutunut isokokoinen espanjansiruetana (Arion lusitanicus) ovat viimeisten vuosikymmenien aikana yleistyneet erityisesti Etelä-Suomessa. Etenkin lehtokotilo muodostaa kaupunkialueille usein paikallisia massaesiintymiä, joissa yksilötiheydet voivat olla useita satoja kotiloita neliömetrillä. Molemmat lajit tuottavat suurta tuhoa kotipuutarhoissa ja varsinkin espanjansiruetana uhkaa levitä myös laajemmin viljelmille. Käytössä olevat torjunta-menetelmät perustuvat mekaanisen torjunnan lisäksi markkinoilla oleviin torjunta-aineisiin, metiokarbiin ja rautafosfaattiin sekä sukkulamatojen (Phasmarhabditis hermaphrodita) käyttöön. Kasvinsuojelun uutuustuotteena selvitimme tässä tutkimuksessa koivuöljytisleen karkottavaa vaikutusta ja kestoa nilviäsiin. Koivupuun pyrolyysissä puuaine hajoaa lämmön vaikutuksesta erilaisiksi tuotteiksi. Prosessin yhteydessä muodostuneen koivuöljytisleen on todettu vaikuttavan negatiivisesti erilaisiin hyönteisiin ja nilviäisiin sekä rikkakasveihin. Koivutisleen koostumusta on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän ja sen vaikuttavaa ainetta ei ole kyetty alustavissa tutkimuksissa selvittämään. Tutkimuksia tehtiin laboratoriossa koivuöljytisleen kotiloita tappavan vaikutuksen selvittämiseksi sekä maastossa karkotevaikutusten tutkimiseksi etanoihin ja kotioloihin. Nilviäisten pääsyä aidanteisiin ja kiinankaaliruukkuihin estettiin käsittelemällä muovipinnat osittain tai kokonaan koivutisleellä. Koivuöljytisle ei tappanut lehtokotiloita. Sen sijaan se toimi tehokkaana karkotteena estäen lehtokotiloiden ja etanoiden kulkemisen tisleellä käsitellyn muovisen raja-aidan yli. Pelkän koivuöljytisleen teho oli lyhytkestoinen ja vaati uusintakäsittelyn vähintään kahden viikon välein. Aurinko- ja sadesuojaksi tarkoitettu muovikaulus ruukkujen yläreunassa ei vaikuttanut tisleen tehon kestoon. Sekoitettuna Vaseliiniin kotiloita karkottava vaikutus säilyi useita kuukausia. Koivuöljytisleen tehosta saatu näyttö vauhdittaa biologisen torjunnan kehitystä ja puumateriaalista saatavien bioaktiivisten yhdisteiden käyttöä synteettisten kemikaalien korvaajina.