Fladojen ja kluuvien kunnostus kalojen lisääntymisalueiksi : Kokemuksia kunnostuksista ja tuloksellisuuden mittausmenetelmistä

Abstract

Fladojen ja kluuvien tiedetään olevan tärkeitä lisääntymisalueita erityisesti ahvenelle, hauelle ja särkikaloille. Kiinnostus niiden kalataloudellisiin kunnostuksiin on kasvamassa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamassa kalatalouden ympäristöohjelmassa tehtiin vuosina 2019–2022 yhdeksän kunnostuskokeilua Merenkurkun ja Suomenlahden fladoissa ja kluuveissa. Yksinkertaista kvalitatiivista tietoa siitä, käyttävätkö kalat kohdetta lisääntymisalueena, voidaan kohtalaisen helposti saada jo muutaman hyvin ajoitetun käynnin perusteella. Tarkempaa määrällistä tietoa kohteen merkityksestä ahvenen lisääntymisalueena saadaan esimerkiksi laskemalla mätinauhoja joko pinnan yläpuolelta tai snorklaamalla. Dronekuvien avulla tehty mätinauhojen laskenta osoittautui hankalaksi ja epävarmaksi. Vastakuoriutuneiden ahvenpoikasten tiheyden arviointi vetohaavipyydyksellä antoi samansuuntaisia tuloksia eri kohteista kuin mätilaskennat. Kluuveihin ja myös fladoihin keväällä kutemaan nousevien kalojen määriä voidaan arvioida riistakameralla. Menetelmä on melko työläs, erityisesti kuvamateriaalin läpikäymisen osalta, ja eri lajien erottaminen kuvista oli ajoittain vaikeaa. Riistakameralla saatujen tulosten yhdistäminen rysällä tehdyn näytteenoton tuloksiin voi antaa hyvän kuvan kohteen kutupopulaatioista. Kolmessa läntisellä Suomenlahdella sijaitsevassa kohteessa tavoitteena oli palauttaa ahven kutemaan fladaan tai kluuviin, joissa olemassa olevien lähtötietojen perusteella ahven ei aiemmin enää kutenut. Näistä kohteista kahdessa saatiin melko rohkaisevia tuloksia, sillä kevyiden käsivoimin tehtyjen kunnostustoimien jälkeen ahvenia kuti kohteissa runsaasti. Kolmannessa kohteessa ahventen saaminen kutemaan selkeästi epäonnistui. Kahdessa Suomenlahden ja kolmessa Merenkurkun kluuvikohteessa tavoitteena oli turvata heikentymässä olleita kalojen kulkuyhteyksiä tuleviksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Kunnostukset toteutettiin pääosin koneellisesti. Kohteista kerättyjen aineistojen perusteella toimenpiteillä ei ollut havaittavia lyhytaikaisia haittavaikutuksia kohteiden vedenlaatuun, poikastuotantoon tai kutukantaan. Selkämerellä Kristiinankaupungin alueella tehdyssä kunnostuskokeilussa muokattiin koko kluuvia melko voimaperäisesti kaivinkoneilla. Siellä hauen pienpoikamäärät moninkertaistuivat kunnostuksen jälkeisinä vuosina. Kunnostuskokeiluissa tavoiteltujen vaikutusten pysyvyydestä saadaan kuitenkin luotettavaa tietoa vasta vuosien kuluttua. Flada- ja kluuvikunnostuksia koskevan tiedon ja kokemusten keruussa on vasta päästy alkuun. Jatkossa tulisi entistä systemaattisemmin ja monipuolisemmin kerätä tietoa sekä veden laadusta että kalastosta useiden vuosien ajan ennen kunnostuksia ja kunnostusten jälkeen.