Laatujärjestelmien taloudelliset vaikutukset ja toimivuus maatalous- ja elintarvikealojen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laatujärjestelmien taloudellisia vaikutuksia yrityksen tasolla elintarvikeketjun kahdella toisiinsa verrattuna erilaisella toimialalla. Tavoitteena oli määrittää ne ongelmat, joihin yritykset ovat hakeneet ratkaisua laatujärjestelmätyön aloittamisen avulla sekä tutkia laatujärjestelmän käyttöönoton ja toteuttamisen vaikutuksia yrityksen menestymiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä vuonna 2002. Tutkimukseen sisältyi kaksi aineistoa. Yli 75 ha:n viljantuotantoyrityksiä oli 199 ja enintään 49 henkilöä työllistäviä leipomoyrityksiä oli 90. Laatukoulutukseen osallistuneista 81 viljantuotantoyrittäjästä 18 yrittäjää (22 %) oli sitä mieltä, että laatukoulutuksen hyödyt ylittivät aiheutuneet kustannukset. Kolmannes yrittäjistä oli sitä mieltä, että hyödyt ja kustannukset olivat yhtä suuret, ja hieman yli neljännes oli sitä mieltä, että kustannukset ylittivät hyödyt. Voimakkaimpia motiiveja osallistua laatukoulutukseen olivat yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja se, että yrityksen tuotteiden ostajien katsottiin edellyttävän nyt tai tulevaisuudessa laatujärjestelmän hankkimista. Tärkeä motiivi oli myös se, että yrittäjät pitivät todennäköisenä, että viranomaiset tulevaisuudessa edellyttävät laatujärjestelmän hankkimista. Laatukoulutukseen osallistuneiden ja siihen osallistumattomien ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja menestymisen osa-alueiden suhteen. Tutkimustulosten perusteella laatukoulutus oli viljantuotantoyritysten aineistossa erityisesti tuotantoon, tuotantotekniikkaan ja tuotantotalouteen liittyviä yrityksen osa-alueita tukevaa. Laatujärjestelmä oli hankittu 19 yritykseen tutkimusaineiston 90 leipomoyrityksestä ja laatujärjestelmä oli tarkoitus hankkia 24 yritykseen vuonna 2003. Laatujärjestelmän ja/tai laatukouluttautumisen taloudellista hyödyttävyyttä koskevaan kysymykseen vastanneesta 36 yrittäjästä vajaa puolet oli sitä mieltä, että hyödyt ylittivät aiheutuneet kustannukset. Kolman- neksen mielestä hyödyt ja kustannukset olivat yhtä suuret ja noin viidennes oli sitä mieltä, että kustannukset olivat hyötyjä suuremmat. Yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja markkinointimahdollisuuksien lisääminen näyttivät voimakkaimmalta motiivilta hankkia laatujärjestelmä tai osallistua laadunhallintaa kehittävään koulutukseen. Myös markkinointimahdollisuuksien lisäämistä pidettiin tärkeänä. Tuotteiden laatutason parantamiseen ja yrityksen tuotannon ohjaukseen haettiin apuvälineitä. Elintarvikeviranomaisten odotettiin vaativan laatujärjestelmää tulevaisuudessa. Aineiston 90 yrityksestä 31 vastasi laatujärjestelmän/ laatuun liittyvän kouluttautumisen vaikutuksista muiden muassa yrityksen taloudelliseen menestymiseen ja tuotantoon liittyviin asioihin. Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia muodostui lähes kaikkien mitattujen asioiden suhteen (kannattavuus, tuotteiden yksikkömyyntihinnat, tuottavuus, tuotantovirheiden vähentyminen, henkilöstön sitoutuminen laadun parantamiseen tuotannossa, yksikkökustannukset ja raaka-ainehävikin vähentyminen). Molemmissa tutkimusaineistoissa laatukoulutus oli yrittäjien mielestä erityisen hyödyllinen jatkuvaa oppimista tukevana välineenä. Molemmissa tutkimusaineistoissa laatujärjestelmä täydensi yrittäjien mielestä hyvin yrityksen olemassa olevia käytäntöjä, ja laatujärjestelmän katsottiin sopivan yrityksen arvomaailmaan.

The purpose of the study was to examine the economic effects of quality management practices in enterprises operating in two different sectors within the food chain. The objective was to identify the problems to which the enterprises have searched for solutions by introducing quality management practices and study the impacts of the introduction and implementation of the practices on the success of the enterprises. The data were collected by means of a mailed questionnaire in 2002. The study was based on two data sets: 199 cereal farms with over 75 ha and 90 bakery enterprises employing no more than 49 persons. Of the 81 cereal producers who had participated in quality training, 18 (22%) considered that the benefits derived from the training exceeded the costs. About a third of the cereal producers considered that the benefits and costs were about equal and about a fourth were of the opinion that the costs were higher than the benefits. The strongest motives for participating in the quality training were improving the competitiveness of the enterprise and the fact that the buyers of the products were considered to expect quality management practices either now or in the future. One important motive was the view that in the future the authorities would very likely call for the application of quality practices in enterprises. No statistically significant differences in the elements of success were observed between the groups who had participated in quality training and those who had not. Based on the results of this study, in the data on cereal enterprises the quality training supported especially the production, production technology and production economy. Of the 90 bakery enterprises included in the study, 19 had acquired a quality system and 24 intended to do so in 2003. Of the 36 entrepreneurs who answered the question concerning the economic benefits of quality management practices and/or quality training, a little less than half considered that the benefits exceeded the costs. About a third considered that the benefits and costs were about equal and a fifth were of the opinion that the costs were higher than the benefits. Improving the competitiveness of enterprises and increasing marketing opportunities seemed to be the strongest motives for acquiring a quality system or participating in training aimed at developing quality management. Tools were searched for improving the quality of the products and steering the production processes. It was also expected that the food authorities will require quality management practices in the future. 31 of the bakery enterprises responded to the question concerning the impacts of the quality system / training on issues relating to the economic success and production. In the case of most issues there were more positive than negative impacts (profitability, unit sale prices of the products, productivity, decrease in production faults, staff's commitment to improving quality in the production, unit costs and reduced raw material losses). In both data sets the entrepreneurs considered that quality training was a highly useful tool in support of on-going learning, the quality management practices supplemented well the existing practices, and quality systems suited to the value base of the enterprises.