Viljava vihannesmaa - kestävän tuotannon perusta

Abstract

Kasvisten kulutusta ja tuotantoa olisi tarpeen lisätä sekä ravitsemuksen että ruoantuotannon kestävyyden näkökulmista. Avomaanvihannesten tuotannon hiilijalanjälki tuotekiloa kohti on pieni, mutta intensiivisen tuotannon haasteita ovat mm. maan kasvukunnon heikkeneminen, orgaanisen aineksen väheneminen, voimakas riippuvuus mineraalilannoitteista ja joillain kasveilla runsas kasvinsuojeluaineiden käyttö. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Viljava vihannesmaa – kestävä tuotanto -hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää menetelmiä, joilla voidaan parantaa vihannesviljelyssä olevien peltojen kasvukuntoa ja ravinnehuollon kestävyyttä. Erityisesti tavoitteena oli selvittää vihannesviljelyyn soveltuvien maanparannusaineiden ja viherlannoituksen vaikutuksia maan fysikaalisiin ominaisuuksiin, ravinnehuuhtoumiin ja sadontuottoon sekä tunnistaa haasteet ja kehittämiskohteet menetelmien laajamittaiselle käyttöönotolle. Hankkeessa toteutettiin kaksi kolmivuotista kenttäkoetta, joissa tutkittiin maanparannuskuidun ja viherlannoituksen vaikutuksia peltomaan fysikaalisiin ominaisuuksiin, vihannesten sadon tuottoon ja typen käyttöön sekä ravinnehuuhtoumiin. Kokeet tehtiin Luken koetoiminta-asemalla Piikkiössä ja Apetit Ruoka Oy:n Räpin koetilalla Köyliössä. Maanparannustoimet ajoittuivat ensimmäiseen koevuoteen 2021, ja seuraavina vuosina koealueilla viljeltiin vihanneksia. Kenttäkokeiden tulosten mukaan yhden vuoden maanparannuskäsittely ei vaikuttanut merkittävästi peltomaan vedenpidätyskykyyn, hiilipitoisuuteen tai ravinnekuormitukseen. Maanparannustoimia onkin tarpeen tehdä viljelykierrossa säännöllisesti mitattavien vaikutusten saamiseksi, ja niiden todentaminen vaatii pidempiaikaista seurantaa. Yksivuotinen viherlannoitusseos lisäsi peltomaan liukoisen typen määrää kasvukauden lopulla ja seuraavana kasvukautena, mikä edisti viherlannoitusta seuranneen vihanneskasvin typen saantia. Vaikutus ei näkynyt enää tätä seuranneen kasvin typpitaloudessa. Typpilannoitustasojen vertailu kenttäkokeiden vihannesvuosina antoi viitteitä siitä, että lannoitetypen käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa sadontuoton kärsimättä. Hankkeen tulosten perusteella maanparannuskäsittelyiden tuominen osaksi vihannestuotannon viljelykiertoa on hyvin suunniteltuna ja toteutettuna mahdollista.

Tämän raportin pääviestit ovat: - Vihannestuotannon taloudellinen arvo ja sadontuottopotentiaali on korkea, joten vihannesmaiden kasvukunnon ylläpitoon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen edetessä. - Maanparannusaineiden ja viherlannoituksen käyttö on mahdollista integroida osaksi vihannestuotantoa ilman satotappioiden riskiä. - Kertaluontoiset maanparannuskäsittelyt eivät kokeissa tuottaneet merkittäviä vaikutuksia maan kasvukuntoon, vaan maanparannustoimia tarvitaan säännöllisesti. Jatkossa vaaditaan sekä pitkäjänteistä tutkimusta että käytännön toimintamallien kehittämistä vihannesmaiden tuotantokyyn ylläpitämiseksi.