Luke
 

Kurjenkellon ja päivänkakkaran kilpailukyky punanatapohjaisilla kedoilla

Competitiveness of peachleaved bellflower and daisy in red fescue meadows

Maatalouden tutkimuskeskus
1997

URI

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin kahden kukkakasvin, kurjenkellon (Campanula persicifolia L.) ja päivänkakkaran (Leucanthemum vulgare Lam.) kilpailukykyä punanatapohjaisessa (Festuca rubra L.) nurmessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tarve selvittää viherrakentamiseen sopiva heinä-kukkakasvi suhde. Heinät ja kukkakasvit kilpailevat yhteisistä resursseista. Nopeakasvuisemmat heinät saattavat tukahduttaa kukkakasvien taimet, jos heinä on kylvetty liian tiheäksi. Tutkimukseen valittiin pohjaheinäksi punanata, koska se on viherrakentamisessa yleisesti käytetty laji. Punanatalajikkeita otettiin mukaan kaksi kasvutavaltaan eroavaa kotimaista jalostetta: lyhytrönsyinen 'Juliska' ja rönsytön 'Näpsä'. Punanataa kylvettiin koealueelle koneellisesti kylvötiheydellä 5 kg/ha. Päivänkakkaran ja kurjenkellon taimet esikasvatettiin ja istutettiin, jotta kukkakasvin taimia saatiin haluttu määrä koeruutuihin. Kurjenkellon taimia istutettiin 25, 50, 75 tai 100 ja päivänkakkaraa 25, 50 tai 75 taimea/ neliömetrin osaruutu. Rikkakasvit hävitettiin torjunta-aineella tai kitkemällä. Ensimmäisenä vuonna kukkakasvit eivät kehittyneet taimivaihetta pidemmälle, eikä kilpailun vaikutusta voitu vielä tutkia. Toisena kasvukautena päivänkakkara ja punanata kasvoivat hyvin, mutta kurjenkello kehittyi heikosti. Kilpailua havainnoitiin mittaamalla ruuduista heinän ja kukkakasvien korkeudet, arvioimalla niiden peittävyydet sekä punnitsemalla kuivabiomassat. Kurjenkelloruuduissa näkyi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain heinää. Päivänkakkararuuduissa kukkakasvin peittävyys oli useimmiten yli 90 %, joten heinän peittävyys jäi alhaiseksi. Päivänkakkaralla osaruuduissa, joihin oli istutettu 50 tai 75 tainta, lajinsisäinen kilpailu rajoitti yksilöiden kasvua. Tämän perusteella 25 tainta neliömetrillä on päivänkakkaralla riittävä tiheys rehevällä kasvualustalla. Kurjenkello ei menestynyt kilpailussa edes suurimmalla kasvimäärällä/m2. Jos kurjenkelloa halutaan käyttää viherrakennuskohteessa, taimia ei kannata kylvää eikä edes istuttaa tiheään heinänurmeen. Punanatalajikkeiden kilpailukyvyissä ei ollut eroa.

ISBN

951-729-488-3

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A

Volyymi

Numero

21

Sivut

29 p. + 5 liitettä

ISSN

1238-9935

DOI

Saavutettavuusominaisuudet

Ei tietoa saavutettavuudesta