Luke
 

Nestemäinen keinosuolihydrolysaatti lihasikojen rehuna

dc.contributor.authorAlaviuhkola, Timo-
dc.contributor.authorSuomi, Kaija-
dc.contributor.authorSiljander-Rasi, Hilkka-
dc.contributor.authorRapo, Pentti-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Sikatalous SIK-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Sikatalous SIK-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Sikatalous SIK-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Sikatalous SIK-
dc.date.accepted2012-11-09-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:06:39Z
dc.date.accessioned2025-05-28T21:45:47Z
dc.date.available2013-03-19T10:06:39Z
dc.date.created1998-11-26-
dc.date.issued1998-
dc.description.abstractKeinosuolihydrolysaatti on elintarviketeollisuudessa syntyvästä keinosuoli-makkaramassajätteestä entsyymifermentaation avulla valmistettu tuote. Keinosuolen kuiva-ainepitoisuus on alhainen, joten sen käytölle asettaa ylärajan sian veden tarve. Alustavassa rehuanalyysissä tuotteen ravintoainepitoisuus oli etenkin valkuaispitoisuuden suhteeen (13.19 % kuiva-aineessa) lähellä sikojen täysrehua. Ruokintakokeessa oli 64 sikaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Vertailuryhmän dieetti koostui ohrasta ja soijasta täydennettynä kivennäis-vitamiiniseoksella. Koeryhmän seoksen kuiva-aineesta korvattiin osa keinosuolihydrolysaatin kuiva-aineella. Alussa annos oli 2.5 l päivässä. Enimmillään se nousi 6.5 litraan sikaa kohti päivässä. Vertailuryhmän rehuun sekoitettiin vettä niin paljon, että kuiva-ainepitoisuus vastasi koerehun kuiva-ainepitoi suutta. Keinosuolihydrolysaattiliemen kuiva-ainepitoisuus, keskimäärin 4.3 % oli alle puolet kokeen alussa arvioidusta pitoisuudesta. Liemen maittavuus osoittautui, parin päivän totuttelujakson jälkeen, erinomaiseksi. Liemi säilyi laadultaan moitteettomana viikon. Koeryhmän siat viipyivät noin viikon kauemmin sikalassa saavuttaakseen saman loppupainon kuin kontrollirymän siat. Syy hitaampaan kasvuun johtui todennäköisesti hydrolysaattisikojen muita vähäisemmästä päivittäisestä rehun kuiva-aineen saannista. Vertailuryhmän eläimet saivat keskimäärin 2.11 kg rehun kuiva-ainetta päivässä, kun vastaava luku hydrolysaattisioilla oli 1.88. Keinosuolihydrolysaatin käyttö lihasikojen täysrehun korvikkeena (10.8 % kokonaiskuiva-aineesta) ei vaikuttanut sikojen kasvuun, rehun hyväksikäyttöön tai ruhon teuraslaatuun. Ero sikojen keskimääräisessä kasvussa johtui koeryhmän eläinten vertailuryhmän sikoja alhaisemmasta rehun kuiva-aineen saannista. Samalla kuiva-aineen syönnillä päivittäinen sikojen kasvu olisi ollut 82 g/pv parempi tutkimusaseman aikaisempien energiatasokokeiden perusteella laskien. Tuotteen maittavuus oli hyvä ja tilaolosuhteissa riittävä. Rehun oikean annostelun onnistumiseksi hydrolysaatin kuiva-ainepitoisuus olisi tunnettava. Veden haihduttaminen tuotteesta helpottaisi kuljetusta ja varastointia ja tuotteen osuutta sikojen rehuseoksissa voitaisiin lisätä.fi
dc.description.stav-
dc.format.bitstreamfalse
dc.identifier.olddbid380317
dc.identifier.oldhandle10024/439336
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/39280
dc.languagefin-
dc.language.lsfin-
dc.publisher.placefi-
dc.relation.ispartofLoppuraportti Visko Oy:lle 11.11.1998-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/439336
dc.subject.agriforssika-
dc.subject.finagriko-
dc.subject.keywordrehu-
dc.subject.keywordsivutuote-
dc.teh11043500-
dc.teh11043509-
dc.titleNestemäinen keinosuolihydrolysaatti lihasikojen rehuna-
dc.type.bib6. Muut julkaisut-

Tiedostot

Kokoelmat