Mansikantuotannon kilpailuetu Suomessa ja Virossa

Abstract

Euroopan unionin kevään 2004 laajenemisen myötä Suomi ja Viro kuuluvat samaan sisämarkkina-alueeseen, minkä pelätään lisäävän kilpailua mansikantuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Suomen ja Viron mansikantuotannon kilpailukykyä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä Porterin kilpailuteoriaan perustuen. Mansikka on sekä Suomessa että Virossa yksi tärkeimmistä marjakasveista. Vuonna 2003 Suomessa mansikkaa viljeltiin noin 3 800 hehtaarilla ja Virossa 1 200 hehtaarilla. Suomen ja Viron mansikantuotannon tekniikat ovat melko samanlaiset. Suurimpana erona Virossa on varhaisemmin alkava ja pidempään jatkuva kasvukausi. Tutkimuksessa kilpailuetua tarkasteltiin hierarkkisesti siten, että yritystason kilpailuedusta tarkastelu laajennettiin toimialatason kilpailuedun tarkasteluun ja edelleen maatason tarkasteluun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimuksessa aineistona käytettiin tilastoaineistoja, MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitoaineistoja sekä Virossa mansikkatiloille tehtyä kyselyaineistoa. Tutkimuksen mukaan Suomen suurilla mansikkatiloilla mansikantuotannon kulut olivat noin 2,0 /kg, keskisuurilla 2,7 /kg ja pienillä 2,8 /kg. Virossa mansikantuotannon kulut olivat suurilla mansikkatiloilla 0,62 /kg, keskisuurilla 0,82 /kg ja pienillä 1,24 /kg. Mansikantuotannon kulut sisältävät ainoastaan suoraan mansikantuotantoon ja ainoastaan todellista rahan liikettä aiheuttavat kulut. Tutkimuksen tulosten mukaan yritystasolla Virolla on kustannusetu mansikan tuottamisessa suurilla ja keskikokoisilla mansikkatiloilla. Kustannusetu muodostuu pääasiassa Viron alhaisemmista palkkakustannuksista. Tämä kustannusetu ei kuitenkaan ole pysyvä, sillä vuodesta 1998 vuoteen 2003 Viron palkkataso on noussut 67 prosenttia ja tulee ilmeisesti edelleenkin kasvamaan. Toimialatasolla mansikantuotannon kilpailuetua tarkasteltiin viittä eri osatekijää tarkastellen, mitkä olivat 1) alan kilpailijat, 2) alan mahdolliset tulokkaat, 3) ostajat, 4) korvaavat tuotteet ja 5) toimittajat. Toimialatasolla Suomen vahvuus on markkinarakenne, sillä suuri osa Suomessa tuotetuista mansikoista myydään suoraan tilalta joko valmiiksi poimittuna tai itsepoimintana suoraan kuluttajille. Virossa merkittäviä määriä mansikkaa myydään suoraan teollisuudelle, mutta teollisuuden ostot tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti vähenemään. Toimialatasolla Viron vahvuus on mansikoiden kysynnän lisääntyminen, mikä aiheutuu elintason noususta ja kotitarveviljelyn vähenemisestä. Maatasolla kilpailuedun tarkastelu perustui neljään osatekijään, mitkä olivat 1) tuotannontekijäolot, 2) yrityksen strategia, rakenne ja kilpailuympäristö, 3) kysyntäolot ja 4) lähi- ja tukialat. Suomen vahvuuksia maatasolla ovat korkeatasoinen mansikan tutkimustoiminta ja kehittynyt infrastruktuuri. Tarkasteltaessa markkinainformaatioon perustuvan laskentamallin perusteella kilpailuetua voidaan todeta Virolla olevan Suomeen verrattuna kilpailuetu mansikantuotannossa.

After the enlargement of the European Union in spring of 2004 Finland and Estonia have belonged to the same internal market area, which has been feared to increase competition in strawberry growing. The aim of this study was to examine the competitiveness of strawberry growing in Finland and Estonia and factors influencing competitiveness on the basis of Porter's competition theory. Strawberry is one of the most important berries cultivated in Finland and Estonia. In 2003 the strawberry area was about 3 800 ha in Finland and 1 200 ha in Estonia. The cultivation methods are quite similar in Finland and Estonia. The biggest difference is the growing season in Estonia, which begins earlier and lasts longer than in Finland. In this study competitive advantage has been examined hierarchically so that the first level is farm level, then the examination was expanded to the competitive advantage of the sector and after that to the national level. The case study method has been used as the research method. Research data consist of statistical data, profitability bookkeeping data of the MTT Economic Research and an enquiry made on Estonia's strawberry farms. According to the study, the costs of strawberry growing in Finland were about 2.0 /kg on large strawberry farms, 2.7 /kg on medium-sized farms and 2.8 /kg on small farms. In Estonia the costs were 0.62 /kg on large farms, 0.82 /kg on medium-sized farms and 1.24 /kg on small farms. The costs include only the costs related directly to strawberry growing and costs causing real movement of money. Based on the study, Estonia has cost advantage in strawberry growing on large and medium-sized strawberry farms. Cost advantage is mainly due to Estonia's lower labour costs. However, this cost advantage is not permanent, because the wage level has risen by 67% between 1998 and 2003. On the level the sector the competitive advantage was studied on the basis of five different elements: 1) competitors in the sector, 2) possible entrants to the sector, 3) buyers, 4) substitutive products, and 5) suppliers. Finland's strength on the sector level is the marketing strategy. Strawberries are mostly sold directly from the farm to the consumers, either so that they have been picked for sale or the buyers pick the strawberries themselves. In Estonia large amounts of strawberries are also sold directly to the processing industry, but this is likely to decrease in the future. On the sector level the strength of Estonia is the increasing demand, which is caused by the rise in the standard of living and the decrease in subsistence farming. Finland's strengths on the national level are research of a high level on strawberries and well developed infrastructure. Competitive advantage can also be examined based on market information. This calculation showed that Estonia has competitive advantage relative to Finland in strawberry growing.