Jenkka and Jatsi, two new red raspberry cultivars

Abstract

Kaksi uutta vadelmalajiketta Jenkka ja Jatsi on laskettu viljelyyn Maatalouden tutkimuskeskuksen marjakasvien jalostusohjelman tuloksena. Lajikkeet on valittu 1970- ja 1980-luvuilla Puutarhatuotannon tutkimuslaitoksella Piikkiössä tehdystä lähes 2000 siementaimen risteytysaineistosta. 'Jenkka' on peräisin v. 1973 tehdystä risteytyksestä ('Malling Promise' x Merva) x 'Ottawa' ja 'Jatsi' risteytyksestä 'Ottawa' x ('Malling Promise' x Merva). Lajikkeiden perimästä löytyy hiven mesimarjaa, sillä Merva on vadelman ja mesimarjan välisen hybridin kolmannen polven vapaapölytysjälkeläinen. Risteytysaineiston alkukarsinta tehtiin Piikkiössä. Keväällä 1988 lupaavimmat jalosteet istutettiin kloonikokeisiin Piikkiön lisäksi Hämeen tutkimusasemalle Pälkäneelle, Ekologisen tuotannon tutkimusasemalle Mikkelin maalaiskuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. Verrannelajikkeina olivat Muskoka, Heisa ja Ville sekä vuodesta 1990 lähtien myös Ottava. Vuosina 1990-1992 tehtiin yksityiskohtaiset havainnot talvehtimisesta, kasvuominaisuuksista, satoisuudesta ja marjojen laadusta. Kasvukaudella 1994 tietoja täydennettiin UPOV-järjestön (Union Internationale pour la Protection des Obtentions Vegetales) vaatimusten mukaisesti. Vadelmalajike Jenkka Jenkka valittiin lajikkeeksi ennen kaikkea talvenkestävyytensä ja viljelyvarmuutensa vuoksi. Se talvehti kaikilla koepaikoilla yhtä hyvin tai paremmin kuin verrannelajikkeet. Pohjoisimmalla koepaikalla Ruukissa 'Jenkka' oli talvenkestävyydeltään selvästi paras lajike, mutta myös se vioittui lievästi joka talvi v 1989-1992. Koejaksolle ei sattunut poikkeuksellisen ankaria talvia, sillä alin Ruukissa mitattu lämpötila oli - 29,3 °C. 'Jenkka' oli Piikkiössä ja Ruukissa satoisampi kuin 'Muskoka', sen sijaan Pälkäneellä ja Mikkelissä lajikkeiden sadot olivat yhtä suuret. Marjat olivat kiiltävän punaiset, muodoltaan lähes pyöreät ja kooltaan samansuuruiset kuin 'Muskokan' marjat. 'Jenkan' marjakoko vaihteli eri vuosina eri koepaikoilla 1,50-2,53 g ja 'Muskokan' vastaavasti 1,12-2,57 g. Maku vaihteli, mutta useimmiten 'Jenkan' maku arvosteltiin lähes yhtä hyväksi kuin 'Muskokan' maku. Ville-lajikkeen marjat arvosteltiin aina näitä maukkaammiksi. Jenkka-lajikkeen versot olivat ohuita ja rentoja kuten 'Muskokan' versot. 'Jenkan' versojen pituus vaihteli syksyisin 120 cm:stä 200 cm:iin ja 'Muskokan' 95 cm:stä 195 cm:iin. 'Jenkan' versoissa esiintyi lievästi härmää vuosina 1990 ja 1991; 'Muskokan' versoissa härmää ei näkynyt. Jenkka-lajiketta suositellaan viljelyyn alueille, joilla on ongelmia nykyisten vadelmalajikkeiden talvenkestävyydessä. Paremman talvenkestävyytensä ansiosta 'Jenkka' on viljelyvarmempi ja keskimäärin satoisampi kuin 'Muskoka' ja 'Ottawa'. Marjat ovat kooltaan, maultaan ja kiinteydeltään kuten 'Muskokan' marjat. Myös kasvutavaltaan lajike muistuttaa 'Muskokaa', sillä ohuita ja rentoja versoja kehittyy runsaasti, joten leikkaus- ja tuentatyötä on paljon. Vadelmalajike Jatsi Jatsi-lajikkeen talvenkestävyys oli Piikkiössä ja Mikkelissä heikompi kuin 'Muskokan', 'Heisan', 'Villen' ja 'Ottawan', mutta Pälkäneellä ja Ruukissa 'Jatsi' talvehti yhtä hyvin kuin verrannelajikkeet. Sen sato oli 'Muskokan' satoa suurempi Mikkeliä lukuun ottamatta kaikilla koepaikoilla. 'Jatsin' marjat olivat suuremmat kuin verrannelajikkeiden. Marjakoko oli eri kokeissa ja eri vuosina 2,00-3,41 g. Marjojen maku arvosteltiin yleensä paremmaksi kuin 'Muskokan', mutta maku ei yltänyt 'Villen' maun tasolle. 'Jatsin' marjat olivat muodoltaan pitkulaisia, väriltään himmeän punaisia ja hieman vaaleampia kuin 'Muskokan' marjat. Kiinteys ja koossapysyminen arvioitiin paremmaksi kuin verrannelajikkeiden marjojen. 'Jatsin' marjat olivat tiukasti kiinni kukkapohjuksessa, mikä saattaa vaikeuttaa poimintaa. Jatsi-lajikkeen versot olivat paksuhkot ja jäykät kuten 'Ottawan' versot. Versojen pituus vaihteli syksyisin 145 cm:stä 255 cm:iin. 'Jatsin' versoissa ei ollut pistäviä piikkejä. Versoissa esiintyi härmää kesällä 1991. Jatsi-lajiketta suositellaan viljelyyn marjojen hyvän maun ja suuren koon vuoksi. Talvenkestävyys ei ole parempi kuin nykyisten viljelylajikkeiden, mutta 'Jatsin' sato on hyvä, jos pahoja talvivaurioita ei esiinny. 'Jatsi' muistuttaa kasvutavaltaan Ottawa-lajiketta, sillä jäykkiä ja pitkiä versoja kehittyy vain kohtalaisesti, joten leikkaus ja tuenta on helpompaa kuin Muskoka-lajikkeen. Pitkien versojen vuoksi 'Jatsi' soveltuu hyvin V-tuentaan. Lajikkeet ovat puhdistettavina mahdollisista taudeista ja tuholaisista Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla. On mahdollista, että lajikkeet saadaan tervetaimituottajille lisäykseen keväällä 1997 ja istutettaviksi käytännön viljelyksille syksyllä 1997.

The red raspberry (Rubus idaeus L.) cultivars Jenkka and Jatsi have been released from the berry breeding programme of the Agricultural Research Centre of Finland. Cv. Jenkka was selected for its good winterhardiness and reliable yield, and cv. Jatsi for its good flavour, large fruit size and moderate winterhardiness. Both cultivars are suitable for the fresh and pick-your-own market.