Yield trends of temperate cereals in high latitude countries from 1940 to 1998

Buenos Airesin yliopisto, Argentiina ja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Vehnä on ainoa lauhkean vyöhykkeen vilja, jonka satoisuuden kehitystä on aiemmin tarkasteltu kattavasti maailmanlaajuisesti ja viljelyalueittain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata kauran, ohran, rukiin ja vehnän satoisuuden kehittymistä viimeisen viiden vuosikymmenen ajan erityisesti pohjoisen viljelyn alueilla (Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Lisäksi arvioitiin kasvinjalostuksen osuutta satoisuuden kehittymisessä. Aineistona käytettiin FAO:n tilastoja. Kun verrattiin eri viljalajien satoisuuden muutoksia tutkitulla ajanjaksolla (1950-1998), havaittiin, että rukiin hehtaarisadot kasvoivat tasaisesti noin 28 kg vuodessa. Sen sijaan ohran (38 kg/ha/vuosi) ja kauran sadot (32 kg/ha/vuosi) kasvoivat ensin huomattavasti 1970-luvun paikkeille saakka, ja kasvu tasaantui voimakkaasti viimeisen 30 vuoden aikana. Myös vehnän satoisuuden kehitystä kuvasi parhaiten bi-lineaarinen malli: vähäistä satoisuuden kasvua 1960-luvulle saakka, satoisuuden kolminkertaistuminen 1990-luvulle mentäessä ja tästä edelleen kasvun tasaantuminen. Tutkittaessa satoisuuskehitystä niin pohjoismaissa kuin Kanadassakin voitiin havaita, että yleisesti ottaen vehnän satoisuus kehittyi muita viljoja nopeammin. Tämä kuvastanee vehnän arvostusta ja kehitystyöhön käytettyjen tutkimusvarojen runsautta. Toisaalta kauran ja ohran, mutta vähissä määrin myös vehnän, osalta voidaan havaita satoisuuskehityksen hidastumista viime vuosikymmenenä. Alustavat tuloksemme antoivat myös viitettä siitä, että kasvinjalostuksen rooli tutkittujen viljalajien satoisuuden parantamisessa oli pohjoisilla viljelyalueilla pienempi (poikkeuksena vehnän tuotanto Kanadassa) kuin mitä on raportoitu viljeltäessä vehnää ja ohraa alhaisemmilla leveysasteilla.