Alasleikkausajankohdan vaikutus mustaherukkakasvuston uudistumiseen ja satoon

Abstract

Mustaherukkakasvuston uudistamista alasleikkauksen avulla tutkittiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 1998 2000. Selvitettävänä oli, miten alasleikkausajankohta vaikuttaa pensaiden kasvuunlähtöön, kasvutapaan, hoitoleikkausten tarpeeseen ja satoon. Tutkittavana oli kolme lajiketta. Koe toteutettiin osaruutukokeena, jossa pääruutuina olivat neljä eri alasleikkausajankohtaa: 20.5., 27.5., 11.6. ja 2. 6.7. sekä osaruutuina kolme lajiketta: Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Kasvukaudella 1998 seitsemänvuotiaat pensaat leikattiin alas maanpinnan tasolta. Seuraavana keväänä pensaiden juuria katkottiin kolmessa aikaisimmassa alasleikkauskäsittelyssä versonmuodostuksen hillitsemiseksi. Kahden ensimmäisen alasleikkausajankohdan välillä ei ollut eroja pensaiden kasvuunlähdössä. Myöhemmin alasleikattujen pensaiden kasvuunlähtö sen sijaan heikkeni sitä enemmän mitä myöhemmin ne leikattiin. Leikkausajan myöhentäminen ei vaikuttanut versojen lukumäärään, mutta se hidasti versojen pituuskasvua. Keväällä 1999 ja 2000 pensaiden hoitoleikkaustarve oli merkitsevästi suurempi kolmen aikaisimmin tehdyn alasleikkauksen seurauksena kuin heinäkuun alussa tehdyn leikkauksen jälkeen. Vuonna 1999 satotaso oli alhainen. Heinäkuun alussa alasleikatut pensaat eivät tuottaneet satoa lainkaan. Parhaiten satoa saatiin tuolloin kahdesta aikaisimmin leikatusta koejäsenestä. Vuonna 2000 eniten satoa tuottivat kolme aikaisimmin leikattua koejäsentä. Lajikkeet reagoivat vaihtelevasti alasleikkaukseen. Hedda kärsi eniten alasleikkauksesta ja sen kuolleisuus oli suurin. Vuonna 2000 Öjebynin satotaso kärsi lajikkeista eniten alasleikkausajan viivästymisestä. Öjebynille sopi parhaiten aikainen (20.5.) alasleikkaus ja Heddalle toiseksi aikaisin (27.5.) leikkaus. Melalahden satotasoon alasleikkauksen ajankohta ei vaikuttanut vuonna 2000 merkitsevästi.

The regeneration cutting of blackcurrant was studied at the North Osrtobothnia Research Station of MTT Agrifood Research Finland in 1998 2000. The effect of the date of cutting was studied in terms of the vigour of regrowth, growth habit, requirements for pruning and yield of three cultivars. The treatments were established in a split-plot design, where the four dates of cut down, 20.5, 27.5, 11.6 and 2 6.7, represented the main plots, and three cultivars, Öjebyn , Melalahti and Hedda , the sub-plots. In growing season 1998, seven year-old bushes were cut down at ground level. Next spring some roots of the bushes were cut in the three earliest regeneration cutting treatments to hinder the production of new shoots. There was no difference between the effects of the two earliest regeneration cuttings on bush regrowth, but in the two later cuttings, the later they took place the greater was the reduction in regrowth. The delay in regeneration cuttings had no effect on shoot number, but the length of the shoots were reduced. In 1999 and 2000 the need for pruning was significantly greater after the three earliest regeneration cuttings than it was after the last cutting in early July. In 1999 the yield was low in all treatments and the regeneration cutting in early July resulted in a complete loss of yield. The two earliest regeneration cutting treatments in 1999 and the three earliest ones in 2000 led to the best yields. The response of the cultivars to regeneration cutting varied. The regrowth of Hedda suffered the most of all cultivars and the death of its bushes was the greatest. During the following two years fhe need for pruning was significantly lower for Hedda than for Melalahti or Öjebyn . In 2000 Öjebyn suffered more than any other variety from a delay in regeneration cutting. For Öjebyn the first regeneration cutting date (20.5) and for Hedda the second regeneration cutting date (27.5) were the most suitable. The date of regeneration cutting had no significant effect on the yield of Melalahti in 2000.