Alasleikkausajankohdan vaikutus mustaherukkakasvuston uudistumiseen ja satoon

Mustaherukkakasvuston uudistamista alasleikkauksen avulla tutkittiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 1998 2000. Selvitettävänä oli, miten alasleikkausajankohta vaikuttaa pensaiden kasvuunlähtöön, kasvutapaan, hoitoleikkausten tarpeeseen ja satoon. Tutkittavana oli kolme lajiketta. Koe toteutettiin osaruutukokeena, jossa pääruutuina olivat neljä eri alasleikkausajankohtaa: 20.5., 27.5., 11.6. ja 2. 6.7. sekä osaruutuina kolme lajiketta: Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Kasvukaudella 1998 seitsemänvuotiaat pensaat leikattiin alas maanpinnan tasolta. Seuraavana keväänä pensaiden juuria katkottiin kolmessa aikaisimmassa alasleikkauskäsittelyssä versonmuodostuksen hillitsemiseksi. Kahden ensimmäisen alasleikkausajankohdan välillä ei ollut eroja pensaiden kasvuunlähdössä. Myöhemmin alasleikattujen pensaiden kasvuunlähtö sen sijaan heikkeni sitä enemmän mitä myöhemmin ne leikattiin. Leikkausajan myöhentäminen ei vaikuttanut versojen lukumäärään, mutta se hidasti versojen pituuskasvua. Keväällä 1999 ja 2000 pensaiden hoitoleikkaustarve oli merkitsevästi suurempi kolmen aikaisimmin tehdyn alasleikkauksen seurauksena kuin heinäkuun alussa tehdyn leikkauksen jälkeen. Vuonna 1999 satotaso oli alhainen. Heinäkuun alussa alasleikatut pensaat eivät tuottaneet satoa lainkaan. Parhaiten satoa saatiin tuolloin kahdesta aikaisimmin leikatusta koejäsenestä. Vuonna 2000 eniten satoa tuottivat kolme aikaisimmin leikattua koejäsentä. Lajikkeet reagoivat vaihtelevasti alasleikkaukseen. Hedda kärsi eniten alasleikkauksesta ja sen kuolleisuus oli suurin. Vuonna 2000 Öjebynin satotaso kärsi lajikkeista eniten alasleikkausajan viivästymisestä. Öjebynille sopi parhaiten aikainen (20.5.) alasleikkaus ja Heddalle toiseksi aikaisin (27.5.) leikkaus. Melalahden satotasoon alasleikkauksen ajankohta ei vaikuttanut vuonna 2000 merkitsevästi.