Seed production characters and germination performance of reed canary grass in Finland

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) on osoittautunut potentiaaliseksi uudeksi viljelykasviksi kuidun, energian ja rehuntuotannossa. Suomessa ei ole kotimaisia ruokohelpilajikkeita, mutta siementuotanto ulkomaisista rehulajikkeista saattaa tulla ajankohtaiseksi ruokohelven viljelyn yleistyessä. Amerikkalaisten Palaton ja Venture -rehulajikkeiden siementuotanto-ominaisuuksia tutkittiin Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla kahdessa kokeessa vuosina 1995-1998. Siementuotantokokeessa tutkittiin korjuuajankohdan vaikutusta Palaton-lajikkeen siemensatoon, tuhannen siemenen painoon ja itävyyteen. Palatonin keskimääräinen siemensato oli ainoastaan 100 kg ha-1 ja siementuotanto-ominaisuudet vaihtelivat paljon. Siemensato vaihteli välillä 2-432 kg ha-1, tuhannen siemenen paino 0,38-1,06 ja itävyys 12-98 % vuoden ja korjuuajan mukaan. Ensimmäisen ja toisen vuoden kasvustot tuottivat parhaan siemensadon (100-369 kg ha-1), ja tuolloin myös tuhannen siemenen paino ja itävyys olivat korkeat. Parhaina satovuosina Palatonin optimaalinen korjuuajankohta oli 15 päivää kukinnan päättymisestä. Kolmannen ja neljännen vuoden kasvustoissa siemensato putosi muutamaan kymmeneen kiloon. Varastointikokeessa selvitettiin varastointilämpötilan (+ 20°C ja + 6°C) ja ajan (1-19 kk) vaikutusta Venture-lajikkeen siementen itävyyteen. Itäneiden siementen määrä laskettiin 7 päivän välein ja 35 päivän kuluessa itäneiden siementen määrän katsottiin olevan maksimaalinen. Varastointilämpötila ja -aika oli vaikuttivat itäneiden siementen määrään ainoastaan 7 päivää itämistestin aloittamisesta. Lämpimässä varastoitujen siementen itävyys oli korkeampi kuin viileässä varastoitujen, ja yli 10 kuukautta varastoitujen siementen itävyys oli korkeampi kuin alle 10 kuukautta varastoitujen. Tutkimuksen perusteella ruokohelven siementuotanto on Suomessa mahdollista, mutta siementuotannon tekniikasta tarvitaan lisää tietoa.