Nuorten viljelijöiden tulonmuodostus ja työnkäyttö

Abstract

Nuoria viljelijöitä pidetään usein tasalaatuisena joukkona. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia, että voidaanko kolmesta eri tuotantosuunnasta; maidontuotannosta, sikataloudesta ja viljantuotannosta, tunnistaa erilaisia ryhmiä. Analyysissä keskityttiin lähinnä tilojen tulon- muodostukseen ja työnkäyttöön. Erilaisten ryhmien tunnistaminen on tärkeää, jotta nuoria viljelijöitä koskevat poliittiset toimenpiteet voitaisiin kohdentaa entistä paremmin. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2000 Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) tila-aineistosta, samojen tilojen henkilöverotiedoista ja Maatalouslaskenta -aineistosta. Vuoden 2000 MYTT -otosaineistossa oli 2 055 alle 40-vuotiaan luonnollisen henkilön hallitsemaa tilaa. Vuonna 2000 alle 40-vuotiaiden viljelijöiden kokonaismäärä oli 18 300. Nuorten viljelijöiden maito-, sika- ja viljatiloilla keskimääräinen viljelyala oli suurempi kuin vanhem- Milla viljelijöillä. Erityisesti maito- ja sikatiloilla nuoret viljelijät olivat velkaisempia kuin vanhemmat viljelijät. Nuorten viljelijöiden tilojen ominaisuuksia tutkittiin monimuuttujamenetelmien (faktorilana- lymysi ja ryhmittelyanalyysi) avulla. Analyysissä käytetyt muuttujat kuvasivat tulonsuodos- tuesta, työnkäyttöä ja tuotannon laajuutta. Ryhmittelyn tuloksena saatiin kahdeksan maitotilaryhmää. Kuusi ryhmää edusti keskikokoisia tiloja, yksi pieniä ja yksi suuria tiloja. Työnkäyttö oli maitotiloilla suurta ja maa- ja metsätalous muodostivat suurimman osan kokonaistuloista. Kokonaistulot olivat suurimmat keskikokoisilla maitotiloilla, jotka tuottivat viljaa yli oman tarpeen. Sikatiloista muodostui neljä ryhmää: yksi keskikokoisten ryhmä, yksi suurten tilojen ryhmä ja kaksi pienten tilojen ryhmää. Kokonaistulot olivat suurimmat keskikokoisten ja suurten tilojen ryhmissä. Viljantuotantoryhmät jakaantuivat myös neljään ryhmään: yksi suurten tilojen ryhmä, yksi pienten tilojen ryhmä ja kaksi keskikokoisten tilojen ryhmää. Palkkatulot olivat oleellinen tulonlähde viljatiloilla ja niiden osuus kasvoi tilakoon pienentyessä. Tulorakenteen perusteella maitotilaryhmistä kuusi ryhmää sai yli 75 % tuloistaan maa- ja metsätaloudesta (maatilatalous) ja kaksi ryhmää sai 50-75 % kokonaistuloistaan maa- ja metsätaloudesta. Kaksi sikatilaryhmää sai yli 75 % ja kaksi ryhmää sai 50-75 % kokonaistuloistaan maa- ja metsätaloudesta. Yksi viljatilaryhmä sai alle 25 %, kaksi ryhmää 25-50 % ja yksi ryhmä 50-75 % kokonaistuloistaan maa- ja metsätaloudesta. Tilat, joilla maa- ja metsätalouden osuus kokonaistuloista oli 50-75 % tai yli 75 % olivat eniten riippuvaisia maataloustulosta kuten myös maatalouspolitiikasta ja -tuista. He olivat myös eniten velkaantuneita johtuen sukupolvenvaihdoksista, investoinneista ja muista tilan kehittämiseen liittyvistä toimista. Asiasanat: maatalous, talous, tulot, rakenne, työpanos, monimuuttujamenetelmät, nuoret viljelijät

Young farmers are often seen as a homogenous group. The purpose of this study was to analyse whether different groups can be identified in specific production sectors, i.e. in the dairy, pig and cereal sectors. The analysis focused mainly on income structure and labour use. Identifying different groups is important for better targeting of policy actions concern-ing young farmers. Empirical data of the study consisted of data from the Enterprise and Income Statistics of Agriculture and Forestry (MYTT) and from personal taxation of the same farms (Statistics Finland), as well as data from the Agricultural Census (TIKE). In 2000 there were 2,055 farms operated by natural persons under 40 years of age in the sample of MYTT statistics. In 2000 the total number of Finnish farmers under 40 years of age was 18,300. On dairy, pig and cereal farms the average arable area of young farmers was larger than that of older farmers. Young farmers were more heavily indebted than older farmers, especially in dairy and pig production. The research problem concerning the characteristics of farms operated by young farmers was solved by means of multivariate analysis (factor analysis and cluster analysis). Variables included in the analysis indicated income formation, labour use and extent of production. Clustering produced eight dairy farm groups. Six groups represented medium-sized farms, one represented small farms and one large farms. Labour input was high on dairy farms and, typically, agriculture and farm forestry constituted the main sources of income. Income was the highest on medium-sized dairy farms which also produced cereal for sale. There were four pig farm groups: one for medium-sized, one for large, and two for small farms. The incomes were the highest in the first two groups. Cereal farms were also divided into four groups in the analysis: one for large, one for small and two for medium-sized cereal farms. Wages and salaries were a remarkable income source on cereal farms, and their share in the income grew when the farm size decreased. According to the income structure, there were six dairy farm groups which gained over 75 % of their total income from agriculture and farm forestry and two groups which gained 50-75 % of their total income from agriculture and farm forestry. Two groups of pig farms gained over 75 % and two groups 50-75 % of their total income from agriculture and farm forestry. One group of cereal farms earned under 25 %, two groups 25-50 % and one group 50-75 % of their total income from agriculture and farm forestry. The farms where 50-75 % and over 75 % of income came from agriculture and farm forestry were the most heavily dependent on agricultural income as well as agricultural policy and aids. They were also the most indebted because of the transfer of the farm to the next generation, investments and other development measures undertaken on the farm.