Cost-benefit analysis of multifunctional agriculture in Finland

Abstract

Tässä tutkimuksessa arvioitiin monivaikutteisen maatalouden yhteiskunnallisia hyötyjä ja haittoja. Monivaikutteinen maatalous (MoMa) on maatalouden eurooppalaisen mallin tärkeä osa, jonka turvin EU pyrkii perustelemaan maataloustukien tarvetta ja siten turvaamaan maataloutensa jatkuvuuden. Perustelutarve on kasvanut mm. EU:n budjettikurin ja itälaajentumisen, maatalouden negatiivisten ulkoisvaikutusten sekä Maailman kauppajärjestön (WTO) vaikutuksesta. MoMan osat ovat maatalouden yhteistuotosprosessissa tuottamia markkinattomia hyödykkeitä, kuten ympäristöön ja maaseutumaisemaan liittyvät asiat, maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja ruokaturva. EU on tuonut MoMa-keskusteluun myös kotieläinten hyvinvointiin ja ruuan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. MoMa tuo uutta näkökulmaa myös teoriatarkasteluun. Koska MoMan osat ovat ulkoisvaikutuksia, ne jäävät tukien traditionaalisessa hyvinvointivaikutustarkastelussa ottamatta huomioon. Tässä tutkimuksessa laskettiin ensimmäisenä kvantitatiivisesti MoMan vaikutuksia. Kustannus-hyötyanalyysi osoittaa maatalouden tukien 30 % alentamisen 1598 miljoonasta eurosta 1119 miljoonaan euroon aiheuttavan yhteiskunnalle yhteensä 431-809 miljoonan euron kustannukset, vaikka veronmaksajien maksamat maataloustuet vähenisivätkin ja hyvinvointi paranisi ravinnehuuhtoutumien vähenemisen ansiosta. Hyvinvointitappiota synnyttäisivät muutokset kansalaisten kokemassa hyödyssä maisemasta ja ympäristöstä, ruokaturvan heikkeneminen, maataloustyövoiman vähentymisen aiheuttama työttömyys- ja eläkemaksujen lisäys sekä muuttoliikkeen aiheuttamat infrastruktuuri- ja yhdyskuntakustannukset. Laskelmassa ei ole tässä vaiheessa vielä otettu huomioon esimerkiksi mahdollisia ruoan turvallisuuden heikkenemisestä (mm. ruokamyrkytykset) koituvien sairauksien ja menetettyjen työpäivien kustannuksia eikä eläinten hyvinvoinnin heikkenemisen aiheuttamia hyvinvointitappioita. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksia tarkasteltaessa on muistettava analyysin oletukset ja rajoitukset. Koska aineistoa oli saatavana hyvin rajoitetusti, analyysissä on otettu ainoastaan osa maatalouden monivaikutteisuuden tekijöistä huomioon. Nämäkin tekijät jo sinällään sisältävät yleistäviä oletuksia ja arvioita hyötyjen ja haittojen rahamääräisistä arvoista. Monivaikutteisen maatalouden sisältöön ja vaikutuksiin liittyy monia kysymyksiä, jotka vaativat lisätutkimusta. Keskeisimpiä tutkimuskohteita ovat seuraavat neljä teemaa: (i) mikä olisi oikea korvaus erilaisten julkishyödykkeiden tuottamisesta, (ii) minkälaiset politiikan keinot ovat tehokkaimpia monivaikutteisuuden edistämiseksi, (iii) mitä MoMan osia kuluttajat arvostavat eniten ja (iv) mitkä muut elinkeinot ja tuotannonalat tuottavat samoja julkishyödykkeitä kuin maatalous, ja tuottavatko nämä tuotannonalat julkishyödykkeitä kustannustehokkaammin kuin maatalous.

This study aims at assessing the costs and benefits of multifunctional agriculture, and it is one of the very first studies using a quantitative approach to this new subject. The starting point is that if current farm subsidies are regarded as means to maintain the multifunctional characteristics of agriculture, what happens if subsidies are reduced. The effects of the decline in agricultural support on multifunctional characteristics of agriculture in Finland are estimated using the cost-benefit analysis (CBA). Only a part of the consequences can be assessed by the CBA due to lack of data on the economic value of many elements of multifunctional agriculture. Hence, the results should not be generalised too strongly, but they still provide useful information for the political decision-making. Concerning further research, we should study, inter alia, what the so-called correct level of compensation for the adequate supply of public goods would be, and what kind of means of agricultural policy are the most efficient to unambiguously enhance the multifunctional character of agriculture.