Kustannustehokkuutta suometsien hoitoon - tuloksia työajankäytöstä ja työn laadusta

Abstract

Suometsissä on noin viidesosa metsiemme puuvarannosta ja neljäsosa vuotuisesta kasvusta, mutta suometsien taloudellinen hyödyntäminen on tällä hetkellä merkittävästi pienempää. Suometsien hoitoon on investoitu merkittävässä määrin valtion rahaa. Jotta tehdyt investoinnit eivät valuisi hukkaan, on suometsien hoitoon investoitava edelleen muun muassa kunnostusojituksien muodossa. Metlan tutkimushankkeessa "Suometsien hoidon organisointimallit" tarkastellaan suometsien hoidon kustannustehokkuutta. Hanke kuuluu Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmaan (MKL-ohjelma).Tutkimuksessa pyritään löytämään keinoja parantaa kunnostusojituksen kustannustehokkuutta ja sitä kautta lisäämään toteutettujen kohteiden määrää. Kustannustehokkuuteen vaikuttavat käytetty työaika sekä kohteen suunnittelun laatu. Hankkeessa laadittiin kuvaukset eri organisaatioiden toiminnasta kunnostusojitushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä seurattiin eri toimijoiden kunnostusojitushankkeisiin käyttämää työaikaa ja tarkasteltiin toteutettujen kunnostusojitushankkeiden laatua.Työajanseurannassa ja laadun tarkastuksessa tutkittiin eri toimijoiden (metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät) kunnostusojitushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen käyttämää työaikaa ja työn laatua. Työajanseurannassa ilmeni jonkin verran eroja toimijoiden kesken. Erot olivat selitettävissä hankkeiden erilaisuudella. Mitä isompi hanke oli, sitä enemmän kului työaikaa erityisesti maastosuunnitteluun. Laadun tarkastuksessa todettiin ongelmakohtia kaikilla toimijoilla. Puolessa tarkastetuista hankkeista oli puutteita hakkuiden ja muiden metsänhoitotoimien toteutuksessa. Myös kunnostusojituskelvottomien kohteiden rajaaminen pois hankkeesta osoittautui puutteelliseksi. Jonkin verran parannettavaa löytyi myös lannoitustarpeen arvioinnissa, vesiensuojeluratkaisuissa ja ojitussuunnittelussa ja ojien teknisessä toteutuksessa. Otoksen pienuudesta johtuen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, eikä niiden perusteella voida asettaa toimijoita paremmuusjärjestykseen