Pikkuhiljaa sekin selvis... Kuluttajakeskeiseen tiedonrakenteluun ja kehittävän toiminnan vuorovaikutusmalliin perustuvan tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön oppimisvaikutukset uuden elintarviketuotteen kehittämisessä

Abstract

Yrityksen kyky etsiä ja tuottaa uutta tietoa ja soveltaa sitä on tärkeä kestävän kilpailukyvyn kehittymiseen vaikuttava tekijä. Kehityksen edellytyksenä on oppiminen. Kaikki oppiminen ei perustu yksinomaan koulutukseen ja opetukseen vaan tiedon rakenteluun ja yhteisölliseen tiedon siirtämiseen, sillä on mahdotonta opettaa sellaista, mistä kenelläkään ei ole vielä täyttä ymmärrystä. Tutkimuksessa on kuvattu kuluttajakeskeisesti etenevän tuote- ja konseptisuunnittelun yhteydessä tapahtuvaa oppimista yrittäjien, tuotekehittäjien ja tutkijoiden näkökulmasta. Tutkimus noudattaa empiirisen pitkittäistutkimuksen strategiaa ja siinä kuvataan ajallisesti etenevää prosessia, jonka avulla kuluttajatutkimustietoa viedään tuotekehityksen kautta konseptisuunnitteluun ja tuotekehitysprosesseihin. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa erilaisista sosiaalisista ja kognitiivisista prosesseista, jotka johtavat tehokkaampaan oppimiseen. Tutkimus on tehty tiedonrakentelun ja kehittäväntoiminnantutkimuksen viitekehyksessä. Konseptisuunnittelu on rinnastettu tiedonrakenteluun, jossa tiedon osasista yhdistellään ja tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erilaiseen asiantuntijuuteen perustuen uutta tietoa, näkemystä ja osaamista. Näkökulma olettaa, että tietyissä olosuhteissa voidaan edeltävien mentaalisten mallien avulla rakentaa yhteinen visio, mikä tukee myös innovaatioaktiviteetteja ja tarjoaa käsitteellisiä välineet verkostoissa tapahtuvalle työskentelylle ja oppimiselle. Sovellettu kehittämismalli osoittautui oppimista edistäväksi toiminnan muodoiksi, sillä se antoi yrityksille, tuotekehitykselle ja tutkijoille aineksia uudenlaisten näkökulmien ja ajatusten kehittymiselle. Myös eri osapuolien kokonaisnäkemys tuotekehityksestä parani. Projektityöskentelyyn osallistuneiden osapuolten väliseen toimintaan sisältyi myös tiedon vaihtoon ja jakamiseen kuuluvaa työskentelyä tuote- ja konseptisuunnittelun lisäksi. Oppimisen kannalta kysymys ei siten ollut vain materiaalisen ja näkyvän tuotteen kehittämisestä, vaan uuden tiedon rakentamisesta olemassa olevista aineksista, kuten tutkimustiedosta, tuotekehitysosaamisesta ja yrittäjien aikaisemmista kokemuksista. Tiedon vaihtoon ja jakamiseen keskittyvällä toiminnalla lisättiin edellytyksiä uudenlaisen tuotekehitystoiminnan käyttöön ottamiselle yrityksissä. Projektiryhmän toiminnasta saatujen kokemusten perusteella kehittämistä voidaan suunnata enemmän kohti yhteisöllistä tiedonkehittelyä, joka palvelee yritysten tuotekehitysprosessia pitkällä aikavälillä paremmin kuin yksinomaan perinteisen kehittämisen tai konsulttityyppisen kehittämispalvelun tarjoaminen. Tämä edellyttää kuitenkin sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia tiedontuottamisen ajatusmalleissa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suunnitella sellaisia oppimisympäristöjä, joissa yrittäjät oppivat syvällisemmin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi osallistuessaan perinteiseen tapaan järjestetyille luennoille, seminaareihin tai muuhun perinteisempään opetukseen. Tutkimuksen liittäminen aktiiviseksi osaksi tuotekehitystä vaatii lähtökohtaisesti enemmän aikaa ja koordinointityötä perinteiseen tuotekehitykseen verrattuna. Tuotekehityksen alkuvaiheessa esille tulleet epäilyt käytetyn kohderyhmästrategian sovellettavuudesta pk-yrityksille eivät poistuneet kokonaan projektin loppuun mennessä. Tästä voidaan päätellä, että kohderyhmäajattelusta ei tullut yrittäjille ehdotonta käsitteellistä välinettä, jonka varassa tuotekehitystä toteutetaan, vaikka tietyntyypistä lähenemistä tähän suuntaan oli havaittavissa. Yritysten on vaikea irrottautua aikaisemmista käytännöistä, jos ne ovat toimineet tutussa markkinointiympäristössä kohtalaisen hyvin. Tutkimuksen kohteena olleen kehittämismallin sovellettavuus riippuu myös yritysten liiketoiminnan painopistealueista. Tutkimuksen tuloksena saatujen kokemusten perusteella verkottuneen kehittämisen avulla saavutettavat edut riippuvat siitä, miten onnistuneesti tutkimustoiminta ja tieto kyetään yhdistämään tuotteen kokonaissuunnitteluun. Tutkitun tiedon arvo realisoituu täysimääräisesti, jos se kyetään sisällyttämään kriittisiin tuotekehitysvaiheisiin. Tutkimustulosten valossa verkosto tukee yritysten oppimista lisäämällä tietoisuutta uusista toiminnan kohteista ja käsitteistä, vaikka opitun soveltamisen todennäköisyyttä ei varmuudella pystytäisi vielä ennustamaan.

The ability of an enterprise to search and create new knowledge, and to apply it, is an important factor in developing and sustaining competitiveness. Development necessitates learning. However, all learning is not solely based on teaching or consulting but on creating and transferring knowledge, as it is impossible to teach something no one has yet fully understood. The object of this study was to increase knowledge on various cognitive and social processes which lead to more effective learning. The study describes learning which takes place in connection with consumer-centred product and concept design from the viewpoints of entrepreneurs, product developers and researchers. The research follows the strategy of empirical longitudinal study and describes a process advancing in time by means of which consumer-research knowledge is brought through product development to concept design and research and development processes. The frame of reference of this study was knowledge building and developing action research. Concept design was paralleled with knowledge building in which pieces of information are combined and new knowledge, insight and knowhow are produced in social interaction founded on different fields of expertise. The viewpoint assumes that, in certain circumstances and by means of previous mental models, a common vision can be build, which also supports innovation activities and offers conceptual means for marketing and learning in networks. The applied development model proved to promote learning, since it gave the enterprises, product development and researchers material for creating novel ideas and viewpoints. In addition, the total outlook on product development of the parties was improved. The actions of the parties involved in the project also included exchanging and sharing knowledge in addition to product and concept design. From the viewpoint of learning, it was thus not a case of only developing a material and visible product, but building new knowledge from existing elements, such as research data, research and product development knowhow and the previous experiences of entrepreneurs. When focusing on the exchange and sharing of knowledge, prerequisites for employing new product development activities in the enterprises were increased. Based on the experiences of the work of the project group, it is possible to direct the development more towards collaborative knowledge building which serves the product development process of enterprises better in the long run than solely offering traditional development or consulting-type development services. However, this requires both structural and operational changes in the mental models of knowledge production. Based on our study results, such learning environments can be designed where the entrepreneurs will learn in a more deeper and effective way than, for example, when participating in conventional lectures, seminars or other more traditional teaching events. As starting point, incorporating research as an active part of product development requires more time and coordination than when compared with conventional product development. Doubts having appeared in the initial stage of product development on the applicability of the target-group strategy for small- and medium-sized firms were not altogether removed by the end of the project. From this, we are not able to conclude that the positioning or the target group marketing was adopted as a definite conceptual means for the entrepreneurs' marketing implementation, even though some approaching towards this was detectable. The enterprises find it difficult to detach from previous practices if they have worked quite well in a familiar marketing environment. The applicability of the new development model being the subject of this research also depends on the areas of focus of the businesses. Based on experiences acquired as the result of research, benefits gained by means of development in networks depend on how successfully the research activities and knowhow are integrated in the design of the product and business strategy. The value of research knowledge will be realised in full if it can be included in the critical stages of product development. In the light of the research results, the network supports the learning of enterprises by increasing awareness of new segments and marketing concepts, even though the probability of applying what has been learned cannot yet be predicted with certainty.