EU-politiikkojen mahdollisia vaikutuksia puun korjuukustannuksiin: kustannuslaskentamallin kehittäminen ja skenaariotarkastelu

Abstract

EU:lla on kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet, joiden saavuttamiseksi on viime vuosina julkaistu lukuisia eri tasoisia politiikkatoimiehdotuksia. Näistä monet voivat vaikuttaa metsien käyttöön tulevaisuudessa. Tässä selvityksessä arvioitiin, millaisia muutospaineita politiikkatoimiehdotuksista kohdistuu puunkorjuuseen ja millaisia olisivat vaikutukset puun korjuukustannuksiin verrattuna nykytilanteeseen. Useiden politiikkatoimiehdotusten käsittely on vielä kesken, ja lopulliset muotoilut sekä tulkinnat ovat selkiytymättä. Toimintaympäristöanalyysin perusteella politiikoista tunnistettiin kuitenkin usein toistuvia teemoja, kuten luonnon monimuotoisuuden ja maaperän laadun turvaaminen, jatkuvan kasvatuksen määrän kasvattaminen sekä olemassa olevan ympäristölainsäädännön toimeenpanon tehostaminen. Joissakin ehdotuksissa on myös tarkempia metsien käsittelyä ohjaavia kirjauksia liittyen muun muassa lahopuun määrään. Politiikkojen korjuukustannusvaikutusten arviointia varten politiikoista tulevat muutospaineet suhteessa nykytilanteeseen tiivistettiin neljään parametriin: keskimääräinen työmaakoko, vuotuisten korjuu-viikkojen lukumäärä, aputoimintoihin käytettävä aika sekä jatkuvan kasvatuksen osuus hakkuiden kokonaiskertymästä. Politiikkojen korjuukustannusvaikutusten arviointia varten kehitettiin laskentatyökalu sekä kolme tulevaisuuden toimintaympäristöskenaariota. Skenaariosta riippuen ja olettaen vuotuisen ainespuun korjuumäärän vastaavan vuosien 2017–2021 keskimääräistä tasoa lisäkustannuksiksi arvioitiin 28–117 miljoonaa euroa koko Suomen osalta. Samanaikaisesti korjuukaluston ja koneenkuljettajien tarve kasvaisi 2–15 prosenttia.