Luke
 

Peltoviljelyn sivutuotteet ja niiden bioenergiapotentiaali

dc.contributor.authorPahkala, Katri
dc.contributor.authorLötjönen, Timo
dc.contributor.departmentLuke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Tuotantojärjestelmät / Kasvintuotanto 1 (100201)-
dc.contributor.departmentid100201-
dc.date.accessioned2015-12-08T13:49:58Z
dc.date.accessioned2025-05-29T06:49:47Z
dc.date.available2015-12-08T13:49:58Z
dc.date.issued2015
dc.description.abstractPeltokasvien sivutuotteiden potentiaalista valtaosa, 70 – 90 %, koostuu kaikissa tarkastelluissa maissa viljakasvien oljista. Suurimmat sivutuotemäärät löytyvät Länsi-Euroopassa suuruusjärjestyksessä Ranskasta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Italiasta ja Espanjasta. Itä-Euroopassa suurimpia ovat Venäjän Euroopan puoleiset osat, Ukraina ja Puola. Ukrainan ja Venäjän nyt suhteellisen heikkojen satojen arvellaan kasvavan tulevaisuudessa nopeasti. Pohjoismaissa suurin sivutuotemäärä muodostuu Tanskassa, jossa sitä myös hyödynnetään energiaksi jo varsin hyvin, ehkä parhaiten maailmassa. Suinkaan kaikki pelloilla muodostuva sivutuotemäärä ei ole käytetävissä energiaksi tai biojalostamoiden raaka-aineeksi. Tutkimusten mukaan merkittävin rajoittava tekijä on se, että maan kasvukunnon säilyttäminen edellyttää jättämään osan kasvinjätteistä maan multavuutta parantamaan. Tässä tutkimuksessa oletettiin, että 50 % kasvijätteestä tulee jättää vuosittain pelloille. Arvioon sisältyy kuitenkin suurta epävarmuutta alueittain ja maalajeista johtuen. Lisäksi sivutuotteiden käyttöä bioenergiaksi rajaavat mm. kotieläintuotannon kuivikekäyttö, pitkät kuljetusmatkat ja epäedulliset korjuusäät. Kuitenkin arviomme mukaan vähintään 20 – 30 % vuosittain muodostuvasta sivutuotteen määrästä olisi teknis-taloudellisesti arvioiden käytettävissä esimerkiksi bioenergiaksi. Euroopan suurissa maatalousmaissa tämä tarkoittaa 20 – 75 TWh:n teknis-taloudellista energiapotentiaalia per valtio, mikä vastaa 3 – 10 Olkiluodon ydinvoimayksikön tuottamaa energiamäärää. Suomessakin sivutuotteesta saatavalla energialla voi olla merkitystä hajautetussa energiantuotannossa ja keskitetyssä tuotannossa muiden uusiutuvien energiamuotojen tukena.-
dc.description.edition2. korj. p.-
dc.description.vuosik2015-
dc.formatVerkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.pagerangep. 20-30-
dc.identifier.elsb978-952-326-111-2-
dc.identifier.elss2342-7639-
dc.identifier.olddbid472395
dc.identifier.oldhandle10024/530776
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/61974
dc.language.isofin-
dc.linktocompilationURN:ISBN:978-952-326-111-2-
dc.lukeperson11856-
dc.okm.discipline4111 Maataloustiede-
dc.okm.internationalcopublicationei-
dc.publisherLuonnonvarakeskus (Luke)-
dc.publisher.countryfi-
dc.publisher.placeHelsinki-
dc.relation.ispartofPeltobiomassat tulevaisuuden energiaresurssina / toim. K. Pahkala ja T. Lötjönen-
dc.relation.ispartofseriesLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus-
dc.relation.numberinseries55/2015-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/530776
dc.subject.agriforsbioenergia-
dc.subject.agriforspeltokasvit-
dc.subject.agriforssivutuotteet-
dc.subject.agriforsbiomassa-
dc.subject.agriforsolki-
dc.subject.agriforsrehut-
dc.subject.agriforskuivikkeet-
dc.subject.agriforsviljelykasvit-
dc.subject.gcxEurooppa-
dc.subject.keywordenergiapotentiaali-
dc.titlePeltoviljelyn sivutuotteet ja niiden bioenergiapotentiaali-
dc.type.oa1 Open access -julkaisu-
dc.type.okmfi=D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa (ml. toimittajan kirjoittama johdantoartikkeli)|sv=D2 Artikel i ett yrkesinriktat samlingsverk (inkl. inledningsartikel som skrivits av redaktören)|en=D2 Article in a professional book (incl. an introduction by the editor)|-

Tiedostot

Kokoelmat