Yield formation of spring rye at high latitudes with reference to seeding rate and plant growth regulation

Kolmivuotisessa kokeessa tutkittiin kylvötiheyden ja kasvunsääteiden vaikutusta kevätrukiin satoon Etelä-Suomen kasvuoloissa.Kokeet järjestettiin Helsingin yliopiston Viikin koetilalla.Kylvö tiheydet olivat kokeessa 300,500 tai 700 itävää siementä neliö metrillä, ja kasvustot joko käsiteltiin kasvuns ääteellä [klor-mekvattikloridi(CCC)] tai ei.. Tutkittu saksalainen kevätruislajike Ovid oli hyvin pitkä kortinen ja altis lakoontumaan.CCC-käsittely lyhensi kortta ja vähensi lakoontumista vuosina, jolloin runsas sade ei aiheuttanut kasvustojen lähes täydellistä lakoontumista. Keskimäärin CCC-käsittely paransi satoa 200 kg ha -1.Paras kevätruissato (5200 kg ha -1 )saatiin normaalia lämpimämpänä ja vähä sateisempana kasvukautena (1997),vaikka tähkälle tulo oli muihin vuosiin verrattuna enimmillään jopa 12 päivää ja jyväntäyttymisaika kuusi päivää lyhyempi. Kylvö tiheys ei vaikuttanut sadon määrään,vaikka eri kylvö tiheyksillä kasvusto olikin hyvin erilainen. Mitä alhaisempi kylvötiheys,sitä voimakkaammin kasvusto versoi ja sitä enemmän versoista saatiin satoa,mutta myös pääverson sato parani olennaisesti alhaista kylvösiemenmäärää käytettäessä.Tutkimustemme perusteella kevätruista ei ole syytä kylvää tiheämpään kuin 300 siementä neliö metrille,koska pitkä kortisena kevätruis on hyvin laonaltis,ja koska versominen kompensoi muita kevätviljoja paremmin harvan kylvön ilman,että kasvusto tuleentuisi epätasaisesti.