Baltian maiden maa- ja elintarviketalous

Abstract

Viron, Latvian ja Liettuan maatalous ja elintarviketeollisuus ovat ajautuneet vakaviin vaikeuksiin syksyllä 1998 alkaneen Venäjän taloudellisen kriisin seurauksena. Ennen kriisiä huomattava osa maiden elintarviketuotannosta vietiin Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Ruplan arvon romahtaminen kuitenkin pysäytti viennin joksikin aikaa lähes kokonaan. Vaikka vientimäärät ovat kuluvan vuoden aikana nousseetkin, ovat vientihinnat huomattavasti vuodentakaisia hintoja alemmat. Vientiä Euroopan unioniin rajoittavat unionin perimät tuontimaksut sekä tiukat laatu- ja hygieniastandardit. Maataloustuotannossa elintarviketeollisuuden vaikeudet näkyivät tuottajahintojen jyrkkänä laskuna. Virossa tuottajahinnat alenivat jopa alle puoleen kriisiä edeltäneestä tasosta. Useimmilla tuotteilla hinnat eivät edelleenkään vastaa tuotannon muuttuvia kustannuksia, minkä seurauksena tuotannosta luopuminen on aiheuttanut ruuhkia ja jopa useiden kuukausien jonoja teurastamoille. 1990-luvun puolivälistä alkaneen vakaamman kehityksen jälkeen Baltian elintarviketuotanto on vuosituhannen vaihtuessa kohtaamassa huomattavan taantuman. Tuloksia esitellään Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) julkaisemassa tutkimuksessa "Baltian maiden maa- ja elintarviketalous". Baltian maiden elintarviketeollisuuden suurimmat ongelmat koko uuden itsenäisyyden ajan ovat olleet huomattava ylikapasiteetti, vanhentunut tuotantotekniikka sekä heikko kannattavuus. Tehokkuutta ja laatua lisääviä investointeja on voitu toteuttaa hitaasti, jos lainkaan. Tilanne on ollut sama myös alkutuotannossa. Nykyinen tilanne tulee entisestään kärjistämään teollisuuden ongelmia. Elintarviketuotannolla on ollut perinteisesti suuri merkitys tällä hetkellä EU-jäsenyyteen valmistautuvien Baltian maiden kansantalouksille. Jäsenyyden aikanaan toteutuessa jalostavan teollisuuden kilpailukyky määrää pitkälle maiden ruokasektorin menestymisen EU:n yhteismarkkinoilla. Eurooppalaisittain edullisesta hintatasosta huolimatta kotitalouksien tuloista Baltiassa 40-50 prosenttia kuluu ruokaan. Ruoan suhteellinen kalleus kannustaa ihmisiä tuottamaan ruokansa itse. Niin kutsutun kotitarvetuotannon osuus useiden kotieläin- ja puutarhatuotteiden osalta on edelleen 30-50 prosenttia. Viennin vaikeuksien ohella ruokasektoria uhkaa myös kotimarkkinoiden polarisoituminen. Heikosti menestyvät maatilat pyrkivät saamaan lisätuloja tuotteittensa suoramyynnistä, jolloin teollisuuden kotimarkkinat kapenevat entisestään.

Estonia, Latvia and Lithuania presented their applications for membership of the EU in the autumn 1995. The applicants stability of institutions, the existence of a functioning market economy, the capacity to cope with competitive pressure within the Union and the ability to take the obligations of membership were evaluated by the European Commission. As a result, the negotiations for accession with Estonia together with four other Central and Eastern European countries were launched in 1998. In the case of Latvia and Lithuania, the negotiations will be opened as soon as sufficient progress in satisfying the conditions of membership has been made. Due to the integration process, there is a growing interest also in Finland to follow and analyse the agricultural development of the Baltic countries. This study analyses the recent development of agriculture and the food industries in the Baltic countries. It describes the sectors position in the national economy and examines the changes in agricultural production, market situation and prices. The study also evaluates the process of privatisation and restructuring of agriculture and the food industries. Trading arrangements and the development of food and agricultural foreign trade, especially between Baltic countries and Finland, are presented. Special attention in given to the analysis on agricultural policy measures introduced in the Baltic countries and the need for changes in the current agricultural policies before the accession to the EU.