Maatalouden verotus Itävallassa

Euroopan unionissa mm. maatalouskauppa on vapaata unionin sisällä, ja maatalouspolitiikkaa harjoitetaan samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa jäsenmaissa. Kuitenkin veropolitiikka on EU:ssa pääosin harmonisoimatta. Koska verotuksella vaikutetaan elinkeinon kilpailukykyyn, on kiinnostavaa tutustua maatalouden verotukseen eräissä Suomen kilpailijamaissa. Saksan ja Ruotsin verotuksesta valmistuneiden selvitysten jälkeen nyt julkaistaan Itävallan maatalousverotuksen kuvaus. Suomen ja Itävallan maatalousverotusjärjestelmät poikkeavat toisistaan varsinkin tuloverotuksen osalta. Itävaltalaisten viljelijöiden tuloverotus on minimaalista Suomeen verrattuna. Tämä johtuu pääosin siitä, että lähes kaikki itävaltalaistilat soveltavat tuloverotuksessaan summittaista verotusmenetelmää, joka ei perustu todellisiin tuloihin, vaan kaavamaiseen tulojen ilmoittamiseen ja menojen vähentämiseen. Perintö- ja lahjaverotuksen edullisuus perustuu omaisuuden alhaiseen arvostukseen ja korkeaan vapaaosaan, joka vähennetään lahjana tai perintönä siirtyvän omaisuuden arvosta. Valtaosa Itävallan maatiloista on pieniä perheviljelmiä, ja vain 2 % tiloista on liikevaihtonsa ja kokonsa perusteella velvollisia kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Vain näillä tiloilla vuotuinen tulos verotetaan todellisten tulojen perusteella. Valtaosa tiloista on summittaisten verotusmenetelmien piirissä, mikä tarkoittaa sitä, että tilan tulos arvioidaan tai menot vähennetään kaavamaisesti. Summittaisten menetelmien taustalla vaikuttavat edulliset, vain noin 10 % käyvistä tuottoarvoista olevat arvot. Tämän johdosta noin 60 % tiloista ei maksa tuloveroa lainkaan. Suurin maksurasite muodostuu pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Itävallassa pidetään tärkeänä, että tilat siirtyvät vaivatta sukupolvelta toiselle. Maanviljelijät ja perheyrittäjät saavat vuoden 2000 alusta lukien huomattavan sukupolvenvaihdosluovutuksia helpottavan lisäedun. Tällöin maatiloille ja perheyrityksille myönnetään yli kahta miljoonaa markkaa vastaava vapaaosa siirrettäessä maatila tai yritys sukupolvenvaihdosluovutuksella luonnolliselle henkilölle. Käytännössä tämä takaa sen, että tila voidaan aina siirtää seuraavalle sukupolvelle ilman perintö- ja lahjaveroseuraamuksia. Tutkimus osoittaa sen, että Itävalta tukee viljelijöitään verotuksen avulla. Vuoden 2000 uudistus on esimerkki maatalouden tukitoimesta, joka on mahdollinen siksi, että verotus on EU:ssa pääosin harmonisoimatta.