Luke
 

Metsä- ja hybridihaapa sahatavaran ja jatkojalosteiden raaka-aineena

dc.contributor.authorHeräjärvi, Henrik-
dc.contributor.authorJunkkonen, Reijo-
dc.contributor.authorKoivunen, Hannu-
dc.contributor.authorMetros, Juha-
dc.contributor.authorPiira, Teppo-
dc.contributor.authorVerkasalo, Erkki-
dc.contributor.departmentMetsäntutkimuslaitos / Joensuu-
dc.date.accepted2006-08-08-
dc.date.accessioned2016-07-08T09:03:51Z
dc.date.accessioned2025-05-31T08:53:15Z
dc.date.available2016-07-08T09:03:51Z
dc.date.issued2006-
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena oli määrittää metsä- ja hybridihaavan ominaisuudet ja erot puutuotteiden valmistuksen kannalta. Aineisto koostui 12 etelä- ja keskisuomalaisesta metsiköstä kaadetusta 75 koepuusta, jotka sahattiin läpisaheiksi. Saheet särmättiin ja kuivattiin kolmella eri tavalla (lämminilmakuivaus, puristuskuivaus, lämpökäsittely), jonka jälkeen puutavarasta valmistettiin pieniä virheettömiä koekappaleita haapapuun fysikaalisten ominaisuuksien mittauksiin sekä liimauskokeisiin. Aineiston käsittelyn välivaiheissa tehtiin mittauksia runkojen, tukkien ja läpisaheiden laadusta.Tulokset osoittivat, että haapalajien välillä on vain vähäisiä eroja runkomuodosssa, oksikkuudessa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa. Haapalajien kasvunopeus ja koko elinkaaren kasvurytmi sen sijaan poikkeavat toisistaan varsin selvästi. Hybridihaavan läpimitta kasvaa erittäin nopeasti ensimmäiset 15 20 vuotta, mutta tämän jälkee sen kasvu taantuu metsähaavan tasolle ja alittaa sen. Metsähaapa kasvaa tasaisesti aina n. 50 vuoden ikään asti. Hybridihaavan puuaine on keskimäärin hieman kevyempää kuin metsähaavan, joka näkyy myös jonkin verran huonompina mekaanisina ominaisuuksina. Kun aineiston läpisaheiden jakoa eri dimensioisiin lamelleihin tutkittiin simuloimalla, havaittiin 50 mm lamellileveydellä ja 200 mm minimipituudella saatavan oksattomina sormijatkoskelpoisina liimalevykomponentteina talteen jopa 70 % saheen pinta-alasta, kun haettiin yhdeltä lappeelta oksattomia komponentteja. Suurempia ja kahdelta lappeelta oksattomia komponentteja tuotettaessa saanto on alhaisempi. Tärkeimmät sormijatkoskomponenteista pois leikattavat vikasyyt olivat oksat, sydänlaho ja vesisilo. Erilaisilla kuivaus- tai modifiointitavoilla voidaan vaikuttaa paitsi haapapuun ulkonäköön myös sen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Lämpökäsittely samoin kuin puristuskuivaus alensivat puuaineen tasapainokosteutta. Puristuskuivauksella voidaan kasvattaa puun tiheyttä erityisesti pintakerroksesta joka puolestaan näkyy parantuneina mekaanisina ominaisuuksina. Lämpökäsittelyssä muut puuaineen mekaaniset ominaisuudet paitsi puristuslujuus heikkenivät selvästi.Nykytekniikalla keskilaatuisestakin haapatukista voidaan saada talteen huomattava osuus oksatonta, visuaalisiin tuotteisiin kelpaavaa puutavaraa, josta voidaan jalostaa ominaisuuksiltaan kilpailukykyisiä puusepäntuotteita. Jos tukin hankinta saadaan organisoitua kustannustehokkaaksi, kuten voidaan odottaa tapahtuvan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa istutettujen hybridihaapametsiköiden tullessa korjuuikään 10 15 vuoden kuluttua, voi haavan mekaaninen jalostus kasvaa arviolta muutamiin kymmeniin tuhansiin kuutiometreihin eli lähes kymmenkertaistua nykyisestä. Haavan viljelypinta-alaa pitäisi kuitenkin vielä kasvattaa nykyisestä, jotta raaka-aineen tasainen saatavuus turvattaisiin. Viljelypinta-alan kasvattamista rajoittaa ylisuuri hirvieläinkanta.-
dc.description.accessibilityfeaturefi=ei tietoa saavutettavuudesta-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent102 s.-
dc.identifier.bibliographiccitationHeräjärvi, H., Junkkonen, R., Koivunen, H., Metros, J., Piira, T., Verkasalo, E.. 2006. Metsä- ja hybridihaapa sahatavaran ja jatkojalosteiden raaka-aineena. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 31. 102 s. ISBN: 978-951-40-2008-7.-
dc.identifier.elsb978-951-40-2008-7-
dc.identifier.elss1795-150X-
dc.identifier.olddbid477633
dc.identifier.oldhandle10024/535947
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/92466
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-40-2008-7-
dc.language.isofin-
dc.metlaperson3954-
dc.metlaperson6405-
dc.metlaperson567-
dc.metlaperson642-
dc.metlaperson6776-
dc.metlaperson270-
dc.metlasuorite51268-
dc.ohjelmaPuunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki-
dc.publisherFinnish Forest Research Instituteen
dc.publisherMetsäntutkimuslaitos-
dc.publisher.countryFI-
dc.relation.ispartofseriesMetlan työraportteja-
dc.relation.ispartofseriesWorking Papers of the Finnish Forest Research Instituteen
dc.relation.issn1795-150X-
dc.relation.numberinseries31-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/535947
dc.subject.keywordhaapa-
dc.subject.keywordmekaaninen puunjalostus-
dc.subject.keywordpuuaineen ominaisuudet-
dc.subject.keywordsahatavara-
dc.subject.keywordhybridihaapa-
dc.subject.keywordhöyläys-
dc.subject.keywordkovuus-
dc.subject.keywordliimaus-
dc.subject.keywordlujuus-
dc.subject.keywordlämpökäsittely-
dc.subject.keywordmetsähaapa-
dc.subject.keywordPopulus-
dc.subject.keywordpuristuskuivaus-
dc.teh3355-
dc.teh7145-
dc.titleMetsä- ja hybridihaapa sahatavaran ja jatkojalosteiden raaka-aineena-
dc.typeText-
dc.typeIssue-
dc.type.oa1 Open access -julkaisu-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
mwp031.pdf
Size:
2.37 MB
Format:
Adobe Portable Document Format