Mitä mieltä maaseudusta? : Maaseutubarometri 2023

Abstract

Maaseutubarometri 2023 tarjoaa ajantasaista tietoa suhtautumisesta maaseutuun. Se perustuu tilastollisesti edustavaan otokseen suomalaisista. Maaseutuun suhtaudutaan edelleen hyvin myönteisesti. Vastaajista 62 prosentille se toi mieleen hyvän elämän joko erittäin paljon tai paljon, hieman useammalle kuin edellisessä barometrissa. Maaseutuun liitettiin myös luonto, viihtyisä ympäristö, ympäristöystävällinen elämäntapa ja stressittömyys. Luonto on maaseutua ja kaupunkia ihmisten mielikuvissa erottava tekijä. Maaseudun kytkös maatalousmaisemaan vaikuttaa hieman heikentyneen, samalla kun luontoyhteys maaseutumielikuvaa määrittävänä tekijänä on vahvistunut. Suomalaisista 27 prosenttia asuu maaseudulla ja 73 prosenttia kaupungeissa. Barometrissa 37 prosenttia (kaikki suomalaiset) ilmoittautuu kaupunkilaisiksi, 37 prosenttia kertoo olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen, ja 24 prosenttia pitää itseään maalaisena. Maaseudulle keskittyy erityisesti vapaa-aikaan ja kausityöhön liittyvää monipaikkaista asumista. Kaupungeissa opiskeluun, perhesyihin, parisuhteeseen ja työhön (muu kuin kausityö) kytkeytyvä monipaikkainen asuminen on yleisempää kuin maaseudulla. Peruspalveluiden saatavuuden toteutumisen koettiin heikentyneen kaikilla aluetyypeillä, eniten kaupungin läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Ongelmallista on, että tärkeimmiksi koetut hyvän elämän elementit eivät ole niitä, joiden koetaan toteutuvan elämässä. Useimmat vastaajat arvioivat maaseudun merkityksen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kolmasosalle maaseutu on silloin todennäköisesti paikka, jossa omistetaan maata, metsää tai rakennuksia. Yhä useampi arvioi työskentelevänsä osittain tai pääasiassa maaseudulla. ”Syrjäisiä” alueita ei haluta ajaa alas, mutta suhtautuminen on hivenen kiristynyt. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja haja-asutusalueille rakentamisen rajoittamista vastustetaan. Kriittisin ongelma on tiestön kunto. Kiinnostus etäyrittäjyyteen tai monipaikkaiseen yrittäjyyteen maaseudulla on vähentynyt 13 prosenttiyksikköä edellisestä barometrista. Maaseudun talouden mahdollisuudet liitetään (luonnon)resursseihin, ei innovatiivisuuteen tai osaamiseen.