Classification of acid sulphate soils of Finland according to Soil taxonomy and the FAO/Unesco legend

Abstract

Suomessa luokitellaan happamiksi sulfaattimaiksi sellaiset maat, joissa kuivaamattomasta näytteestä mitattu maaprofiilin minimi-pH on alle 5 ja maan hapetus- pelkistyspotentiaali ensin nousee ja sitten laskee mentäessä maaprofiilissa alaspäin. Kansainvälisiä maaperän luokitusjärjestelmiä ovat FAOn/Unescon järjestelmä ja Yhdysvalloissa kehitetty Soil Taxonomy -järjestelmä. Jotta maa olisi sulfaattimaa, sen pH:n on oltava Soil Taxonomy-järjestelmässä alle 4,0 ja FAOn/Unescon järjestelmässä alle 3,5. Vaihtoehtoisesti pelkistyneessä maassa on oltava niin paljon sulfidia, että hapettuvan maan pH laskee alle e.m. raja-arvojen. Luokittelurajojen tarkoituksena on, että (happamiksi) sulfaattimaiksi nimettäisiin vain sellaisia maita, joissa on tai joissa voi kehittyä runsaasti happamuutta. Tällaiset maat voivat tuottaa ympäristöönsä merkittävää happamoittavaa kuormitusta. Tässä tutkimuksessa Limingasta, Ylistarosta ja Laitilasta otettuja happamia sulfaattimaita luokiteltiin kansainvälisten kriteerien mukaan. Maaprofiilien tutkimus osoitti, että maamme länsirannikolla esiintyy yleisesti Soil Taxononomy -järjestelmän Typic Sulfaquepts- ja Sulfic Cryaquepts- luokkiin ja FAOn/Unescon luokituksen Thionic Gleysols- luokkiin kuuluvia viljelymaita. Sellaiset Suomessa happamiksi sulfaattimaiksi nimitetyt maat, joiden pH on 4-5, eivät kansainvälisten kriteerien mukaan kuitenkaan ole happamia sulfaattimaita.

In order to place acid sulphate soils (a.s. soils) of Finland in an international context, five pedons from cultivated a.s. soils from Liminka, Ylistaro and Laitila on the western coast of Finland were analyzed and classified according to Soil Taxonomy and the revised legend of the FAO/Unesco Soil Map of the World. Three of the pedons (Liminka 1 and 2, Laitila 1) had sulfuric horizons within 50 cm of soil surface and qualify as Typic Sulfaquepts. One pedon (Ylistaro) had a sulfuric horizon at the depth of 100-150 cm and was classified as a Sulfic Cryaquept. The fifth pedon (Laitila 2) did not have either a sulfuric horizon or sulfidic materials, but it had a pH<4.0 and enough SO 4 -S to be classified as a Sulfic Cryaquept. According to the FAO/Unesco legend, all pedons were classified as Thionic Gleysols. Thus Typic Sulfaquepts and Sulfic Cryaquepts (Soil Taxonomy) and Thionic Gley-sols (FAO/Unesco classification) occur commonly on the western coast of Finland. As a result of artificial drainage and leaching, they gradually fail to meet the requirements of a.s. soil classes and will be classified as Typic Cryaquepts. In terms of the FAO/Unesco nomenclature, Thionic Gleysols become Dystric Gleysols or Gleyic Cambisols over time.