Viljasato tehokkaasti käyttöön

Viljan energia-arvoon vaikuttaa voimakkaimmin sen kuitupitoisuus. Viljan valkuaisen aminohappokoostumus on sikojen kannalta puutteellinen. Uusien ohra- ja ruisvehnälajikkeiden valkuaisessa lysiini-aminohappoa on vähemmän kuin rehutaulukko ilmoittaa. Hehtolitrapaino kuvaa ohran tärkkelyksen ja kuidun määrää. Sen avulla voidaan myös arvioida, paljonko vilja sisältää energiaa. Viljan valkuaisarvon mittariksi soveltuu hehtolitrapainoa paremmin sen valkuaispitoisuus. Valkuaissatoa voidaan lisätä sekä lajikevalinnan että typpilannoituksen avulla. Vilja varastoidaan useimmiten kuivattuna, mutta myös murskesäilöntää ja jyvien ilmatiivistä varastointia voidaan käyttää sikatiloilla. Murskesäilötyn ohran valkuainen, rasva ja fosfori sulavat paremmin kuin kuivatun ohran. Vilja voidaan jauhaa sekä vasara- että valssimyllyllä. Ohra ja kaura on kuitenkin jauhettava hienommaksi kuin vehnä, jotta maittavuutta huonontavat kuoret rikkoutuisivat. Viljaa voidaan käyttää tilalla enemmän lihasikojen ja emakoiden vaiheruokinnan ansiosta. Ohra ja vehnä soveltuvat lihasikojen ainoaksi rehuviljaksi. Kauraa voidaan käyttää korkeintaan 30 40 prosenttia ja ruisvehnää 25 75 prosenttia viljan määrästä. Kauraa annetaan emakoille 30 60 prosenttia viljan määrästä. Imettävien emakoiden rehuissa sen osuus voi olla pienempi.