METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2013

Julkaisu on osa Suomen ympäristökeskuksen hanketta METSO-ohjelmaa tukevan tutkimuksen ja kehitystyön koordinaatio .

Taitto: Sari Elomaa/Metla

Yhteistoimintaverkosto on yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimenpide. Yhteistoimintaverkostoissa kehitetään uusia tapoja turvata toisiinsa kytkeytyneiden metsien monimuotoisuutta. Samaan aikaan tavoitteena on edistää maaseudun elinvoimaisuutta, elinkeinotoimintaa ja metsien monikäyttöä sekä tuottaa pysyviä toimintamalleja tai tuotteita. Verkostoja rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhdessä vuosittain noin 170 000 eurolla. Verkostojen vuoden 2013 seuranta toteutettiin SYKEn ja Metlan yhteistyönä. Seuranta perustuu verkostojen rahoittajatahoille laatimiin seurantaraportteihin ja hankekoordinaattoreiden haastatteluihin.Vuonna 2013 oli käynnissä seitsemän METSO-yhteistoimintaverkostoa. Päättyneiden kolmen verkostohankkeen tulokset olivat hyviä. Hankkeet toimivat niukoilla resursseilla tehokkaasti ja saavuttivat käytännönläheisiä tuloksia. Myös viestintä oli päättyneissä verkostoissa aktiivista. Verkostot tuottivat työkalut rupiliskon, riistalle tärkeiden vaihettumisvyöhykkeiden ja koulumetsien turvaamiseksi. Työkalujen jatkohyödyntäminen on kiinni sidosryhmien aktiivisuudesta.Neljässä vuonna 2014 jatkavassa verkostossa on paljon vaihtelua. Osa toimii valtakunnallisesti ja näkyy mediassa, toisten toiminta on hyvin paikallista. Hankkeiden tuloksissa on monia onnistumisia, kuten metsänomistajien ja metsätoimijoiden aktivointi ja saavutetut hehtaaritavoitteet, mutta toiminnassa on myös selkeitä haasteita. Hankkeet ovat voimakkaasti riippuvaisia valtion rahoituksesta ja kannattavan elinkeinotoiminnan synnyttäminen on niille vaikeaa. Pienillä resursseilla toimivat lyhytkestoiset hankkeet ovat myös hyvin haavoittuvaisia muutoksille. Suurimmiksi ongelmiksi kehitettyjen toimintatapojen soveltamiselle ja leviämiselle verkostokoordinaattorit kokivat metsäammattilaisten ja metsänomistajien asenteet, joihin voidaan vaikuttaa aktiivisella viestinnällä ja neuvonnalla. Ongelmallisiksi tunnistettiin myös hankkeiden lyhyt kesto ja niukat resurssit.