Waste composts as nitrogen fertilizers for forage leys

Heinänurmi ja apila-heinänurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2000 ja lannoitettiin perustamisvaiheessa biojätekompostin tai biojäte-puhdistamolietekompostin kahdella eri tasolla. Tavanomaisella heinänurmella verrannelannoitteena käytettiin väkilannoitetta ja luonnonmukaisella apila-heinänurmella käytettiin karjanlantakompostia. Suojaviljasta ja nurmista mitattiin sadot, typpisadot sekä maan liukoisen typen (NH4, NO3) pitoisuudet vuosina 2000 2002. Lisäksi apila-heinänurmen apilasadon avulla määritettiin biologisen typensidonnan määrä. Toisen ja kolmannen vuoden aikana tavanomaiselle heinänurmelle annettiin typen ja kaliumin lisälannoitus lannoitussuosituksen mukaisesti. Typen hyödyntämisen tehokkuutta arvioitiin vuosittain kahdella menetelmällä, typen hyväksikäyttöasteen (N recovery) ja kasvien saatavilla olevan typen määrän (ABN) arvioinnin avulla. Typen hyödyntämistä kolmivuotisen jakson aikana arvioitiin typen peltotaseen (N balance) ja typen käytön tehokkuuden (NUE) avulla. Kompostien kokonaistypestä alle 10% oli liukoisessa muodossa ja kompostitypen hyväksikäyttöaste ensimmäisen vuoden kasvisatoon vastasi suurimmillaankin biojätekompostilannoituksella alle 12% kompostien kokonaistypestä. Suojaviljan kuiva-aine- ja typpisato sekä typen hyväksikäyttöaste kasvoivat kompostilannoituksessa annetun liukoisen typpimäärän kasvaessa ja kompostikäsittelyt lisäsivät satoja lannoittamattomaan kontrolliin verrattuna. Toisen ja kolmannen koevuoden aikana biojätekompostilla lannoitetun apila-heinänurmen sato oli alhaisempi kuin lantakompostilannoituksella. Toisaalta biojäte-puhdistamolietekompostilla lannoitetun seosnurmen apilasato oli suurempi ja kokonaissato yhtä suuri kuin lantakompostilannoituksella. Ensimmäisen vuoden alhaisella kokonaistyppilannoituksella typen hyväksikäyttöaste toisen ja kolmannen vuoden aikana saattoi olla suurempi ja vuotuinen sadontuotto yhtä suuri kuin suuremmalla kompostilannoituksella. Kolmen vuoden typpitaseet olivat yleensä positiivisia ja joissakin tapauksissa hyvinkin suuria, sillä kompostilannoituksissa annettiin suuri määrä orgaanista kokonaistyppeä josta vain osa korjattiin kasvuston typpisadossa. Typpitase oli positiivinen ja lähinnä tasapainotilannetta alhaisella lannoitustasolla sekä biojätekompostilannoituksella. Typen käytön tehokkuus (NUE) oli kääntäen verrannollinen typpitaseisiin, sillä pienemmällä kompostilannoituksen määrällä saatiin suurempi typen käytön tehokkuus ja likimain sama typpisato kuin suuremmalla kompostilannoituksella. Jätekomposteja voi käyttää rehunurmen lannoitukseen ja täydentää kompostilannoitusta väkilannoitteella tai apilan typensidonnan avulla.