Keinoja kasvintuholaisten ennakoivaan hallintaan : ENSKA-hankkeen loppuraportti
Luonnonvarakeskus
2025
luke-luobio_65_2025.pdf - 14.55 MB
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Kasvintuhoojat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja satotappioita viljelijöille vuosittain. Kasvinsuojelutoimien suunnittelu ja kasvintuhoojien ennakoiva hallinta ovatkin yksi keskeinen osaamisalue niin peltokasvien kuin puutarhakasvien tuotannossa. Hallinnan haasteita lisää se, että ilmastonmuutoksen edetessä ennakoidaan Suomeen saapuvan sekä uusia tuhohyönteisiä että vieraslajeja. Myös tutut kasvintuhoojamme voivat reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja muodostua nykyistä ongelmallisemmiksi. Käytössä olevien kasvinsuojeluaineiden valikoima on myös rajallinen erityisesti luonnonmukaisessa tuotannossa. Tämä korostaa tietotaidon merkitystä soveltuvista kemikaalittomista ja ennakoivista kasvintuhoojien hallintakeinoista.
Vuosina 2023-2024 toteutetun ”Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA)” -hankkeen tavoitteena oli lisätä tietotaitoa kasvintuholaisten ennakoivan hallinnan keinoista. Näin voidaan varautua paremmin ongelmallisiin tuholaisiin, vähentää niistä aiheutuvia riskejä ja alentaa kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Hankkeen käytännön toiminta kohdistui etenkin ristikukkaisten kasvien, niin öljykasvien kuin avomaavihannesten, tuhohyönteisiin, niiden tarkkailumenetelmiin ja hallintaan. Myös palkoviljojen, herneen ja härkäpavun, tuhohyönteisten tarkkailumenetelmät olivat mukana hankkeessa. Hanke kokosi ajantasaista tutkimustietoa kotimaasta ja ulkomailta sekä tuotti niiden pohjalta tiivistä tietomateriaalia kuten tietokortteja. Lisäksi selvitettiin tuhohyönteisten tarkkailumenetelmien käytännön toimivuutta ja demonstroitiin valikoituja ennakoivan kasvinsuojelun toimia. Hanke selvitti myös tuhohyönteisten keskeisimpiä luontaisia vihollisia ja luontaisen biologisen torjunnan tukemisen keinoja.
Hankkeen yhteenvetona todettiin, että kasvintuhoojien tarkkailu on ennakoivan kasvinsuojelun perusta ja ristikukkaisilla kasvilajeilla tarkkailutarve on kasvukaudella jatkuvaa. Tuholaislajien peltolohkolle saapumisen ja vioituksen aikainen tunnistaminen on keskeistä torjuntatoimien kohdentamiselle tarpeen mukaisesti. Etäluettavilla kameralla varustetuilla hyönteisansoilla ajallinen tarkkuus tuholaisen saapumisesta lohkolle paranee, mutta perinteisillä tarkkailuansoilla ja kasvustohavainnoinnilla saadaan käytännössä tarpeellista tietoa tilanteesta lohkon eri osissa ja odotettavista satovaikutuksista.
Luomussa tuhohyönteisten torjuntakeinot ovat rajalliset mikä korostaa kasvustojen kehityksen kokonaisvaltaista tarkkailua ja erinäisten bioottisten ja abioottisten stressitekijöiden yhteisvaikutusten tunnistamista. Maaperän kasvukunnon, vesitalouden, sään vaihtelun ja kasvintuhoojien kytkennät korostavat viljelyn sopeutumistarvetta ja -kykyä monenlaisia kasvuun ja sadonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä vastaan.
Peltodemonstraatiot toimivat esimerkkeinä monivaikutteisista monimuotoistamistoimista, joilla voidaan pyrkiä vähentämään satoriskejä ja kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Lajikeseokset ja päällekkäisviljely olivat teknisesti melko vaivattomia keinoja monipuolistaa viljelyä. Luomuviljelyssä menetelmien soveltaminen vaatii riittävää lajikevalikoimaa ja siemenen saatavuutta sekä hyvää rikkakasvien hallintaa. Demonstroitu monilajinen kukkakaista houkutti kasvukaudella sekä tuholaisia että niiden luontaisia vihollisia. Kukkakaistan seoslajien toisiaan täydentävät ominaisuudet, puhdas siemen ja riittävän suuri kylvömäärä ovat keskeisiä etenkin yksivuotisissa seoksissa pyrittäessä kukintajatkumoon, nopeaan kasvuun lähtöön ja peittävyyteen. Monien tuholaisten luontaisten vihollisten merkityksestä ja luontaisen biologisen torjunnan tehostamisen keinoista on vain rajallisesti kotimaisia tutkimustuloksia, mikä korostaa lisätutkimuksen tarvetta. Maatalousluonnon monimuotoisuutta tukevilla toimilla on merkittävä potentiaali lisätä luontaisten vihollisten ja pölyttäjien kirjoa tarjoamalla elinympäristöjä, ravintoa ja suojaa. Monimuotoisuuden ylläpito on tärkeää, jotta voidaan vahvistaa ja hyödyntää luontaista torjuntaa ja pölytyspalveluja.
ISBN
978-952-419-096-1
OKM-julkaisutyyppi
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Volyymi
Numero
65/2025
Sivut
Sivut
118 s.
ISSN
2342-7639
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjestys, matemaattiset/kemialliset kaavat saavutettavia
