Tarjouskilpailut maatalouden ympäristönsuojelussa : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Suomen ohjelmakauden 2007-2013 ympäristötukijärjestelmä painottaa vesiensuojelun ja viljelijöiden omaehtoisen osallistumisen tärkeyttä. Järjestelmä on hyvin kattava, mutta maatalouden typpi- ja fosforikuormituksen vähentämistavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään tarjouskilpailumallien mahdollisuuksia ympäristönsuojelun tehostamisessa. Maatalouden tarjouskilpailuilla on saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä metsien monimuotoisuuden suojelemisessa Suomessa METSO-hankkeessa. Ympäristönsuojelusopimuksille ei ole olemassa vakiintuneita markkinoita ja tästä johtuen viljelijöille maksetaan yleisesti tasakorvauksia suojelutoimenpiteiden tekemisestä. Tasakorvausjärjestelmä on taloustieteellisestä näkökulmasta kuitenkin puutteellinen ja saattaa aiheuttaa tehokkuustappioita ympäristönsuojelutuloksissa. Tarjouskilpailujen käyttäminen perustuu niiden tehostavaan vaikutukseen, eli samoilla resursseilla on mahdollista saavuttaa enemmän ympäristönsuojelutuloksia. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään nykyisen ympäristöohjelman taloudellisia kannustimia ja huutokauppamekanismien taustaa sekä käsitellään huutokauppamenetelmien soveltamista ympäristötoimenpiteiden kohdentamisessa. Lisäksi käydään läpi ympäristönsuojelussa käytettyjä tarjouskilpailuja ja ympäristöindeksejä sekä aiheesta tehtyjä empiirisiä tutkimuksia.

The Finnish agri-environmental program for the period 2007-2013 emphasizes the role of water protection and voluntary participation. The program is very extensive, but the abatement goals for nitrogen and phosphorus have not been reached. Agri-environmental auctions are a possible method of improving the conservation aid system. Auctions have been used successfully within agriculture in the United States and Australia as well as during the METSO-scheme in Finland, which aimed on protecting forest biodiversity. There is no established market for conservation contracts and therefore farmers are usually paid a fixed price compensation for conservation activities. However, a fixed price system can be inefficient. Agri-environmental auctions can, at least theoretically, yield higher efficiency as more environmental benefits can be achieved with the same resources. This literature review presents the economic incentives of the current Finnish agri-environmental program and studies how auction theory can be applied to environmental conservation contracts. In addition, case studies of conservation auctions and environmental benefit indexes as well as empirical research done on the subjects are reviewed.