Luomukotieläintuotteiden tuotantokustannukset

Abstract

Nykyisen pinta-ala- ja kotieläinyksikköperusteisen tukijärjestelmän aikana luomutuotannosta on tullut varteenotettava vaihtoehto kotieläintuotannossakin. Luomutuotantoon siirtyvällä tilalla tulee kuitenkin olla riittävästi peltoa suhteessa kotieläinten määrään, jotta siirtyminen olisi taloudellisesti kannattavaa. EU:n elokuussa voimaan astuvien luomukotieläinsääntöjen liian tiukka tulkinta Suomen erityisolosuhteissa saattaa johtaa luomukotieläintuotannon umpikujaan. Luomukotieläinsääntöjen kustannusvaikutuksia tarkastellaan Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tutkija Kauko Koikkalaisen ja tutkija Kaisu Haatajan tekemässä selvityksessä. EU:n uudet luomukotieläinsäännöt otetaan käyttöön elokuussa 2000. Yhtenäisen luomukotieläinsäännöstön saaminen koko EU:n alueelle vakiinnuttaa luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ja antaa hyvän pohjan tuotannon kehittämiselle ja laajentamiselle. Suomessa aikaisemmin käytössä olleisiin Luomuliiton sääntöihin verrattuna EU:n säädökset ovat joiltakin osin tiukemmat. Suurimpia muutoksia ovat lisäysaineiston (vasikat, porsaat, kananpojat jne.) luomualkuperävaatimus, täydellinen luomulaatuisuus kaikkien rehujen osalta sekä eläinten kytkemiskielto. Joiltakin osin EU:n säännöt ovat vastaavasti lievemmät, esimerkiksi lannan ehdotonta kompostointia ei enää vaadita. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirryttäessä sato- ja tuotostasot laskevat yleensä niin paljon, että lannoite- ja torjunta-ainekustannusten pieneneminen ei riitä kompensoimaan pienentyneitä tuottoja. Siksi lisähinnat tai suurempi tuki on tarpeen tavanomaisen tuotannon tasoisen kannattavuuden turvaamiseksi. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (MTTL) tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin luonnonmukaiseen maidon-, naudanlihan- ja sianlihan- sekä kananmunantuotantoon siirtymisen kustannuksia. Tuotantokustannuslaskennan lähtökohtana käytettiin tavanomaisen tuotannon tilamalleja, jotka muutettiin vastaamaan EU:n uusia luomukotieläinsääntöjä. Tilamallilaskelmien mukaan luomumaidontuotannossa tarvitaan 14-46 penniä litraa kohti lisähintaa nykyisellä tukitasolla ja nykyisin maksettavan luomuhinnan (n. 20 p/l) lisäksi, jotta päästäisiin samaan tulokseen kuin tavanomaisin tuotantomenetelmin. Naudanlihan tuotannossa samaan kannattavuuteen vaadittaisiin lisähintaa 5,00-6,90 mk/kg tilakoosta ja luomutuotantoon siirtymiseen vaadittavista muutoksista riippuen. Sianlihalle tarvittaisiin vastaavasti 2,10-2,90 mk/kg ja kananmunille 2,60-3,00 mk/kg lisähintaa tavanomaisen tuotannon kannattavuustason saavuttamiseksi. Luomukotieläintuotantoon siirtyminen vaatii useimmissa tapauksissa rakennusinvestointeja ja muita tuotantokustannuksia lisääviä toimenpiteitä. Luomukotieläintuotteiden markkinat ovat kuitenkin vielä kehittymättömät pienten ja hajanaisten tuote-erien vuoksi. Tällöin markkinat eivät kannusta riittävästi tuottajia muuttamaan kotieläintuotantoaan luomuhyväksytyksi. Siksi tarvittaisiinkin porkkana, jolla luomukotieläintuotanto tulisi nykyistä kilpailukykyisemmäksi ja luomukotieläintuotteiden tarjonta vastaisi paremmin kysyntään. Ympäristötukeen ehdotettu ja siihen optioksi otettu luomukotieläintuki tulisikin ottaa käyttöön mahdollisimman pian luomukotieläintuotannon lisäämiseksi. Nyt julkaistava selvitys on osa laajaa Ympäristötukijärjestelmä ja tulevaisuus - tutkimusta, jossa on arvioitu vuosina 1995-1999 voimassa ollutta maatalouden ympäristötukijärjestelmää.

In Finland, animal husbandry has a large economic role on most organic farms. There are about 5 000 organic farms and more than half of them have animals. Yet, only about 400 of those farms have organically accepted and certified animal production lines. One reason to the situation has been the lack of EU standards for organic animal production. The lack of the EU standards was rectified 24th of August 1999, when the Commission of the European Communities accepted the new organic animal production standards. The standards cover areas from feeding and husbandry to the pharmaceutical treatment of animals. Furthermore, the rules include a ban on the use of genetically engineered organisms. The new standards give good basis for the development of the organic animal production. This report discusses the cost effects of the new EU standards and presents an overview of how the standards will affect organic animal production. Organic farming continues to grow in Finland and in the EU. It has stimulated considerable discussion among farmers, policy-makers and other interest groups. The groups need reliable information about organic agriculture in order to make informed decisions. The Agricultural Economics Research Institute has calculated the production costs of the conventional agricultural products since the 1970 s. The calculations are based on AERI-farm models and they are used to examine the development of production costs. In this study, the new EU standards are evalueted using modified farm models. The models are used to calculate costs for dairy, beef, pigmeat and egg in two different size classes. When compared to conventional farms, extra costs are caused from lower yields in organic feed production, from a need for organic origin of the animal population and from specific building requirements. According to the study the most profitable way to increase organic feed supply on a farm level is to rent or buy more field area. In such cases organic production appears more profitable than continuing conventional farming. The worst alternative is to decrease the number of livestock in order to adjust to decreasing yields in feed production. Besides feed production issues, EU building regulations require sufficient space for animals to move around and rest, and certain flooring solutions. On dairy farms loose-housing systems meet the required standards at the least extra costs. Requirements for outdoor exercise possibilities throughout a year and drainage of waste water from outdoor livestock yards also cause extra costs compared to conventional farms.