Sowing time affects the abundance of pests and weeds in winter rye

Abstract

Rukiin viljelyala Suomessa on vähentynyt 1950-luvun 122 000 hehtaarista nykyiseen noin 30 700 hehtaariin (v. 2003). Viljelyn vähenemisen syynä on ollut syksyn kylvöolosuhteiden epävakaus ja pitkäkortisten lajikkeiden huono soveltuvuus nykyiseen puintitekniikkaan. Vuonna 1999 alkaneen tutkimushankkeen Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla yhdessä osahankkeessa on keskitytty rukiin uusien lajikkeiden viljelytekniikkaan. Monet rukiin kasvinsuojeluun liittyvät käytännöt ja ohjeet perustuvat 1950 1970-luvuilla tehtyihin tutkimuksiin, vaikka uusien lajikkeiden myötä muuttuva viljelytekniikka vaatii tarkennusta myös lajikkeiden kasvinsuojeluohjeisiin. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää kylvöajan vaikutusta eri ruislajikkeiden alkukehitykseen ja kasvinsuojelutarpeeseen. Tuhohyönteisten kasvitautien ja rikkakasvien esiintymistä tutkittiin sekä syksyllä ennen talvehtimista että aikaisin keväällä. Kasvitaudeista ja talvituhoista tehdyt havainnot raportoidaan erikseen. Tutkimus toteutettiin kenttäkokeena kolmella koepaikalla (Jokioinen, Pälkäne, Mietoinen) kahtena vuonna (1999 2001). Koetekijöinä oli kylvöaika (aikainen kylvö viikolla 32, normaali kylvö viikolla 34 ja myöhäinen kylvö viikolla 36) ja lajike (suomalainen populaatiolajike Anna, puolalainen lyhytkortinen populaatiolajike Amilo, lyhytkortinen suomalainen linja Bor 7068 ja kaksi saksalaista hybridilajiketta, Esprit vuonna 1999 ja Picasso vuonna 2000). Kasvintuhoojien runsaus mitattiin kasvukauden päätyttyä lokakuun puolivälissä ja uudelleen kasvukauden alkaessa toukokuun alussa. Kasvinäytteistä laskettiin kahukärpäsen (Oscinella frit) ja hesseninsääsken (Mayetiola destructor) vioittamien kasvien määrä. Samoista kasvinäytteistä mitattiin myös taimien pituus ja kuivapaino. Rikkakasvit laskettiin koeruuduittain kahdelta 0.25 m2 näytealalta. Keväällä mitattiin myös rikkakasvien biomassa. Oraiden ja versojen lukumäärä laskettiin kahden rivimetrin matkalta ruuduittain lokakuussa. Rukiin taimettuminen aikaisin kylvetyissä ruuduissa oli epätasaisempaa syksyllä 1999 kuin 2000. Molempina vuosina myöhään kylvetyt kasvustot taimettuivat parhaiten. Syksyllä 1999 taimettumisessa ei havaittu eroa lajikkeiden välillä, mutta vuonna 2000 Picasso-kasvusto oli tiheintä. Sekä kylvöaika että lajike vaikuttivat versojen määrään neliömetrillä syksyllä. Syksyllä 1999 kahukärpäsvioitus vähensi aikaisin kylvetyn kasvuston versotiheyttä Pälkäneellä. Syksyllä 1999 Espritin versotiheys oli Annaa ja Bor 7068:aa suurempi, vuonna 2000 Picassolla oli suurin versotiheys. Molempina vuosina lokakuussa suurimmat rukiin taimet olivat Pälkäneellä ja pienimmät Jokioisissa. Lisäksi kylvöajalla oli selvä vaikutus taimien kokoon: Mitä aikaisemmin kylvetyt kasvustot, sitä suuremmat taimet. Vuonna 1999 ei lajikkeiden välillä havaittu eroa taimien kuivapainossa, mutta syksyllä 2000 Annan taimet olivat muita kookkaampia. Kylvöajalla oli erittäin merkitsevä vaikutus rukiin kasvintuhoojien määrään. Tuhoeläinongelmat (kahukärpänen, hesseninsääski) keskittyivät aikaisin kylvettyihin kasvustoihin. Kahukärpästuhoja oli jonkin verran myös normaaliin aikaan kylvetyssä rukiissa, etenkin Pälkäneellä, missä ruis taimettui nopeammin kuin muilla koepaikoilla. Myöhään kylvetyissä kasvustoissa kahukärpäsvioitusta oli erittäin vähän. Lajikkeiden välisiä eroja kahukärpäsmäärissä ei käytännöllisesti katsoen ollut. Aikaisin kylvetyissä kasvustoissa rukiin taimettumisvaihe on todennäköisemmin samaan aikaan kahukärpäsen lento- ja muninta-ajankohdan kanssa. Lisäksi lämmin ja aurinkoinen sää rukiin taimettumisvaiheessa lisää kahukärpäsvahinkojen todennäköisyyttä. Aikaisin kylvetyn rukiin kahukärpästuhoja voidaan vähentää tekemällä kemiallinen torjunta rukiin 2-lehtivaiheessa. Rikkakasveja oli eniten (lukumääräisesti ja biomassana mitattuna) aikaisin kylvetyissä kasvustoissa ja vähiten myöhään kylvetyissä kasvustoissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ruislajikkeiden väliset erot rikkakasvimäärissä jäivät vähäisiksi. Kenttäkokeiden rikkakasvilajisto ja lajien talvehtiminen vaihtelivat koepaikoittain ja vuosittain. Rikkakasvilajisto oli pääosin samanlainen kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutta monivuotisia rikkakasveja ei esiintynyt. Rikkakasvien talvehtimiseroista johtuen, rikkakasvien kemiallinen torjunta kannattaa tehdä vasta keväällä. Rukiin aikainen kylvö lisää kasvinsuojeluongelmia, jotka vaikuttavat olennaisesti kasvuston alkukehitykseen. Jos näitä ongelmia halutaan vähentää, ei ruista kannata kylvää liian aikaisin, vaan aikaisintaan elokuun loppupuolella. Kylvön viivyttäminen on suositeltavaa etenkin luomuviljelyssä. Vaikka tutkimuksessamme rukiin myöhäinen kylvö oli tehokas tapa vähentää kahukärpäsistä ja rikkakasveista aiheutuvia haittoja, on otettava huomioon, että koevuosien syksyt olivat poikkeuksellisen lämpimät ja suotuisat kylvön viivästyttämiselle. Kaikkina vuosina myöhään kylvetty ruis ei välttämättä ehdi kehittyä tarpeeksi pitkälle ja karaistua ennen talventuloa, minkä seurauksena talvehtiminen ja keväinen kasvuun lähtö voi heiketä. Lisäksi myöhäinen kylvö voi vaikeutua tai jopa estyä sateiden vuoksi. Uudet viljelymenetelmät, kuten suorakylvö, voivat kuitenkin mahdollistaa kylvön sellaisissa olosuhteissa, joissa kylvö tavanomaisilla menetelmillä ei onnistu.

Selection of an appropriate sowing time for some winter rye (Secale cereale) cultivars could reduce the need for crop protection measures. In this study the occurrence and status of pests and weeds in relation to sowing time and growth habit of winter rye was studied in southern Finland. This was done using three sowing times and four rye varieties in field trials conducted at three locations in 1999 2001. The early sown rye was severely affected by pests (Oscinella frit, Mayetiola destructor) and weeds, whereas postponing sowing for two weeks after the recommended sowing time in late August resulted in considerably less damage and the optimal establishment of crop stands. The German hybrid varieties Picasso and Esprit produced more tillers m-2 in autumn than the Finnish varieties Anna and Bor 7068. However, the number of pests and weeds did not differ among rye varieties. Late sowing of rye should be considered to minimize the need for plant protection. If rye is sown at the recommended time it may still require insecticide treatments promptly in the autumn whereas herbicide treatment need not be determined until spring, after recording the winter mortality of weeds.