Taloustieteiden ja vaihtoehtoisten talousnäkökulmien mahdollisuudet luonnonvarojen tutkimuksessa, 2. painos

Maailmassa on meneillään suuria, usealla eri aika- ja mittakaavalla eteneviä muutoksia, jotka koskettavat luonnonvarojen käyttöä ja ihmisten suhdetta ympäristöönsä. Valtavirtataloustie-teen kykyä vastata kestävän kehityksen kannalta keskeisiin tavoitteisiin on kyseenalaistettu, ja sitä korvaamaan tai tukemaan on kehitetty monia vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja selittää taloutta sekä talouden suhdetta muuhun yhteiskuntaan ja luontoon. Toisaalta myös valtavirta-taloustieteen sisällä on käyty kriittistä keskustelua, mikä on johtanut uusiin suuntauksiin talous-tieteen sisällä. Tässä raportissa kartoitetaan monitieteisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä vaihtoehtoisilla talouskäsitteillä tai -näkökulmilla tarkoitetaan ja mikä voisi olla niiden relevanssi luonnonvaratutkimuksen kannalta. Taloutta koskevan keskustelun selkiyttämiseksi erotamme karkeasti toisistaan yhtäältä taloutta tutkivat tieteenalat, joiden väliset eroavaisuudet liittyvät ennen kaikkea niiden tieteellisiin ole-tuksiin ja menetelmiin, ja toisaalta vaihtoehtoiset talousnäkökulmat, joissa korostuu monitie-teinen pyrkimys sovittaa yhteen yhteiskunnallinen tavoitteenasettelu, talouden yleinen organi-sointi ja yhteistoiminta tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkasteltavat taloutta tutkivat tieteenalat ovat uusklassinen taloustiede, ympäristö- ja luonnonvarataloustiede, ekologinen taloustiede, institutionaalinen taloustiede, feministinen taloustiede ja onnellisuustaloustiede. Tarkasteltaviin vaihtoehtoisiin talousnäkökulmiin kuuluvat degrowth- ja post-growth-ajattelu, kiertotalous, donitsitalous, hyvinvointitalous, uusintava ja uudistava talous, hoivatalous, yhteisvarantojen talous, kohtuutalous, yhteishyvän talous, missiotalous, maaseudun tietotalous ja geotalous. Jako taloutta tutkiviin tieteenaloihin ja vaihtoehtoisiin talousnäkemyksiin ei ole yksiselitteinen ja voitaisiin tehdä myös jollakin toisella tavalla ja painotuksella. Taloutta tutkivien tieteenalojen välillä on useita limittäisyyksiä ja rajapintoja. Ympäristö- ja luonnonvarataloustiede sijoittuu pääosin uusklassisen taloustieteen paradigman sisälle ja hyö-dyntää sen keskeisiä oletuksia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Ekologisen taloustieteen ja institu-tionaalinen taloustieteen teoria- ja menetelmäperustat taas ovat moninaisemmat. Osa feminis-tisestä taloustieteestä ja onnellisuustaloustieteestä operoi uusklassiseen taloustieteeseen pe-rustuvin oletuksin ja kvantitatiivisin menetelmin, mutta varsinkin feministinen taloustiede on menetelmiltään ja tavoitteiltaan hyvin moninainen tieteenala. Luonnonvarat ovat keskeinen tutkimuskohde ympäristö- ja luonnonvarataloustieteelle ja ekologiselle taloustieteelle sekä melko keskeisessä roolissa myös onnellisuustaloustieteen tarkasteluissa. Kaikki tarkastellut tieteenalat tarjoavat kiinnostavia lähestymiskulmia luonnonvarojen käytön ja hallinnan kysy-myksiin. Vaihtoehtoisista talousnäkökulmista erityisesti degrowth- ja post-growth-ajattelu sekä uusinta-va talous kyseenalaistavat perinteisen, erityisesti bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun toivottavuuden. Samalla ne pyrkivät luonnostelemaan varsin mittavaa yhteiskunnallista mur-rosta, jonka myötä hyvinvointi voisi säilyä, jakautua tasaisemmin ihmisryhmien välillä tai kasvaa ilman materiaalisen elintason kasvua. Toisaalta vaihtoehtoisissa talousnäkökulmissa tehdään näkyväksi hoivan ja yhteisvarantojen hallinnan kaltaisia talouskeskusteluissa aiemmin usein liian pieneen rooliin jääneitä tekijöitä. Inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön tilan kattava mittaa-minen sekä tähän perustuva yhteiskunnallinen muutos ovat keskiössä esimerkiksi hyvinvointi-taloudessa, donitsitaloudessa ja yhteishyvän taloudessa. Kiertotalous, uudistava talous ja maa-seudun tietotalous taas keskittyvät suoremmin siihen, miten erilaiset resurssit kulkevat läpi talouden ja muuttuvat sen prosessien kautta, sekä käytäntöjen, instituutioiden ja politiikkojen kehittämiseen kestävämmän talous- ja yhteiskuntajärjestelmän edistämiseksi. Geotalous eroaa muista vaihtoehtoisista talousnäkökulmista sikäli, että se ei viittaa niinkään talousjärjestelmän muuttamista koskeviin pyrkimyksiin kuin analyysiin siitä, miten taloutta käytetään geopoliittis-ten tavoitteiden edistämiseen. Tarkastelumme perusteella osa vaihtoehtoisista talousnäkökul-mista linkittyy jo nykyään kiinteästi luonnonvarojen tutkimukseen ja kestävään käyttöön, ja muidenkin näkökulmien piiristä nousee tutkimuksellisesti kiinnostavia kysymyksiä.