Luke
 

Leikkoruusun viljelyn tehostaminen - tiheäviljelytuotanto ja sen talous

Intensified cut rose production - dense production and its costs

MTT
2001

URI

Tiivistelmä

Leikkoruusun viljelyn tehostamista tutkittiin vuosina 1998-2000. Tavoitteena oli laadukkaan ruususadon määrän kaksinkertaistaminen viljelypinta-alaa ja tuotantopanosta kohden. Viljelymenetelmältä edellytettiin viljelyvarmuutta, taloudellista kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Varsinaiset viljelykokeet tehtiin MTT puutarhatuotannossa ja käytännön sovellutus tehtiin Lepolan puutarhassa. MTT taloustutkimuksessa laskettiin viljelymenetelmän tuotantokustannukset. Tehostamalla viljelyolosuhteita ja viljelymenetelmää saatiin sadon määrä nousemaan jopa moninkertaiseksi perinteisiin menetelmiin verrattuna. Tekovaloa annettiin runsaasti, 220 µmol/m²s 20 t/vrk, ja hiilidioksidipitoisuutena oli 800 ppm. Taimitiheys oli 31,25 kpl/netto m². Kasvualustana käytettiin turvealustaa, joka voitiin kompostoida viljelyn loputtua. Kokeen lajikkeet olivat Sacha , Indian Femma , Lorena , Frisco ja Dream . Viljelyssä käytettiin taittamistekniikkaa, mutta versoja taitettiin hyvin vähän. Kun ensimmäinen verso taitettiin kolmen tai viiden silmun yläpuolelta, sadon määrä oli korjuukorkeudesta riippumatta yleensä suurempi kuin silloin, kun verso taitettiin tyveltä ja sen jälkeen korjattiin satoa koko ajan yhden silmun yläpuolelta, jolloin kasviin ei muodostunut kruunua. Lajikkeiden välillä oli eroja. Esimerkiksi Sacha-lajikkeella 17 kuukauden viljelyjakson aikana saatiin 13 satokertaa ja sadon määrä oli paras viljelymenetelmällä taitto 5 silmua korjuukorkeus 5/1 silmua 1749-2135 kpl/netto m². Viljelymenetelmä vaikutti myös sadon laatuun. Tyvitaitolla yhden silmun korjuukorkeudella saatiin yleensä pidempiä kukkavarsia ja suhteellisesti enemmän ekstra- ja 1. luokan kukkia kuin muilla taitto- ja sadonkorjuukorkeuksien yhdistelmillä. Tuotantokustannuksia tarkasteltiin tilamallien pohjalta. MTT puutarhatuotannon tulosten mukaan viljely oli kannattavaa. Laskentakausi oli yksi vuosi ja keskimääräinen satotaso bruttoneliölle oli 839 kpl, jolloin liiketulos oli 40 p/kpl (Eur 0,07) ja 336 mk/brutto m² (Eur 56,5).

ISBN

951-729-640-1

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

MTT:n julkaisuja. Sarja A

Volyymi

Numero

103

Sivut

50 p + 6 liitettä

ISSN

1239-0852, 1239-0844

DOI