Leikkoruusun viljelyn tehostaminen - tiheäviljelytuotanto ja sen talous

Abstract

Leikkoruusun viljelyn tehostamista tutkittiin vuosina 1998-2000. Tavoitteena oli laadukkaan ruususadon määrän kaksinkertaistaminen viljelypinta-alaa ja tuotantopanosta kohden. Viljelymenetelmältä edellytettiin viljelyvarmuutta, taloudellista kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Varsinaiset viljelykokeet tehtiin MTT puutarhatuotannossa ja käytännön sovellutus tehtiin Lepolan puutarhassa. MTT taloustutkimuksessa laskettiin viljelymenetelmän tuotantokustannukset. Tehostamalla viljelyolosuhteita ja viljelymenetelmää saatiin sadon määrä nousemaan jopa moninkertaiseksi perinteisiin menetelmiin verrattuna. Tekovaloa annettiin runsaasti, 220 µmol/m²s 20 t/vrk, ja hiilidioksidipitoisuutena oli 800 ppm. Taimitiheys oli 31,25 kpl/netto m². Kasvualustana käytettiin turvealustaa, joka voitiin kompostoida viljelyn loputtua. Kokeen lajikkeet olivat Sacha , Indian Femma , Lorena , Frisco ja Dream . Viljelyssä käytettiin taittamistekniikkaa, mutta versoja taitettiin hyvin vähän. Kun ensimmäinen verso taitettiin kolmen tai viiden silmun yläpuolelta, sadon määrä oli korjuukorkeudesta riippumatta yleensä suurempi kuin silloin, kun verso taitettiin tyveltä ja sen jälkeen korjattiin satoa koko ajan yhden silmun yläpuolelta, jolloin kasviin ei muodostunut kruunua. Lajikkeiden välillä oli eroja. Esimerkiksi Sacha-lajikkeella 17 kuukauden viljelyjakson aikana saatiin 13 satokertaa ja sadon määrä oli paras viljelymenetelmällä taitto 5 silmua korjuukorkeus 5/1 silmua 1749-2135 kpl/netto m². Viljelymenetelmä vaikutti myös sadon laatuun. Tyvitaitolla yhden silmun korjuukorkeudella saatiin yleensä pidempiä kukkavarsia ja suhteellisesti enemmän ekstra- ja 1. luokan kukkia kuin muilla taitto- ja sadonkorjuukorkeuksien yhdistelmillä. Tuotantokustannuksia tarkasteltiin tilamallien pohjalta. MTT puutarhatuotannon tulosten mukaan viljely oli kannattavaa. Laskentakausi oli yksi vuosi ja keskimääräinen satotaso bruttoneliölle oli 839 kpl, jolloin liiketulos oli 40 p/kpl (Eur 0,07) ja 336 mk/brutto m² (Eur 56,5).

The objective of this research was to intensify cut rose production by doubling the high-quality yield. The premises were that the production technique was reliable, economically efficient and environmentally sound. The research, conducted in 1998- 2000, comprised main trials, practical applications and production cost calculations. By intensifying production conditions and the production technique, it was possible to increase the number of flowering shoots many times over. Artificial light was supplied for 20 h/d at 220 µmol/m²s PPF and CO 2 at 800 ppm. Plant density was 31.25 plants per net m². Compostable peat slabs were used as growing substrate. The rose cultivars in the trials were cvs. Sacha, Indian Femma, Lorena, Frisco and Dream. The practice of shoot bending was applied in cultivation, but only a few shoots were bent. Bending the first shoot above three or five buds usually resulted in a higher yield irrespective of harvesting height than did bending at base and harvesting thereafter above one bud, which prevented development of the crown. There were some cultivar differences. For example, in 17 months cv. Sacha produced 13 flushes, and the highest yield, 1749-2135 flowers per net m², was obtained by bending at above 5 buds and harvesting at above 5/1 buds. The production technique also affected the yield quality. Bending at base and harvesting above one bud resulted in longer flower stems and relatively more grade extra and grade 1 blooms than did other bending- harvesting combinations. Production costs were examined on the basis of farm models. The results of the main trials show that production was profitable. The calculation period was one year and the mean yield per gross m² was 839 flowers. Income was FIM 0.4 (Eur 0.07) per flower and FIM 336 (Eur 56,5) per gross m².